Merimieshuone
Merimieshuone oli laitos, joka suoritti laivaväen otto- ja päästökatselmuksen, piti luetteloa merimiehistä ja suoritti merimiesten työnvälitystä, ellei kaupungin työnvälityksessä ollut merimiesosastoa. Lisäksi se kokosi tilastotietoja piirinsä aluksista ja merimiehistä sekä varojensa salliessa avusti paikkakunnan puutteessa eläviä merenkulkijoita ja heidän omaisiaan.
Merimieshuoneet perustettiin Ruotsin kauppalaivureille ja meriväelle annetulla ohjesäännöllä vuonna 1748 ja kuninkaallisella selityksellä vuonna 1752. Suomessa merimieshuoneet lakkautettiin vuoden 1938 alussa, ja niiden varat siirrettiin valtion hoitamaan merimiesten avustusrahastoon. Merimieshuoneiden arkistot siirrettiin maakunta-arkistoihin.
Suomen merimieshuonelaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen merimieshuonelaitos uudistettiin vuonna 1874 annetulla asetuksella. Sen mukaan merimieshuone tuli olla jokaisessa kaupungissa, jonka satamista harjoitettiin ulkomaille suuntautuvaa kauppamerenkulkua. Merimieshuoneita valvoi senaatin valtiovaraintoimikunta läänien kuvernöörien avustuksella. Kaupungeissa, jotka eivät kyenneet ylläpitämään merimieshuonetta, merimieshuoneen tehtävät hoiti maistraatti tai järjestysoikeus. Merimieshuone voitiin perustaa myös maalaiskuntaan, jos laivanisännät niin halusivat.
Merimieshuonetta johti johtokunta, johon kuului viisi merenkulun ja kaupan tuntevaa jäsentä. Johtokunnan apuna oli yksi asiamies ja tarpeellinen määrä muita palvelijoita. Johtokunnan valinta tapahtui kaupungeissa maistraatin tai järjestysoikeuden edessä ja maalaiskunnissa kunnalliskokouksen edessä. Laivanisännät saivat valita johtokuntaan kaksi jäsentä, merimieshuoneeseen kuuluvat laivanpäällysmiehet myös kaksi jäsentä ja merimieshuoneeseen kuuluvat merimiehet yhden jäsenen. Johtokunnan jäsenet valittiin neljäksi vuodeksi kerrallaan, ja johtokunta kokoontui puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa.
Asiamiehen tuli olla purjehdusaikana joka päivä ja muulloin tarpeen vaatiessa merimieshuoneen toimistossa. Hän piti luetteloa laivoista, joiden pääisännät asuivat kaupungissa, sekä merimieshuoneeseen kuuluvista päällysmiehistä, perämiehistä, merimiehistä, konemiehistä ja lämmittäjistä. Luetteloon merkittiin henkilön nimi, syntymävuosi ja -paikka, oliko hän naimisissa vai naimaton, missä tehtävissä hän oli merellä palvellut, tiedot hänen maineestaan ja muista elinoloista.
Merimieshuoneeseen otettiin ja sen eduista pääsi nauttimaan jokainen kauppalaivalla palveleva merenkulkija, ellei häntä ollut syytetty tai rangaistu häpeällisestä rikoksesta tai ellei hän ollut niin pahamaineinen, ettei häntä sen vuoksi voitu ottaa merimieshuoneeseen. Henkilö, jota ei otettu merimieshuoneeseen, saattoi työskennellä laivoilla, mutta hän ei päässyt osalliseksi merimieshuoneen tarjoamista eduista. Laivaväkeen kuuluville merimieshuoneen jäsenille annettiin mainekirja, joka laivaan pestattaessa jätettiin laivan päällikölle.
Suomen merimieshuoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haminan merimieshuone
- Hangon merimieshuone
- Helsingin merimieshuone
- Kaskisen merimieshuone
- Kemiön merimieshuone
- Koiviston merimieshuone
- Kokkolan merimieshuone
- Kotkan merimieshuone
- Kristiinankaupungin merimieshuone
- Kuopion merimieshuone
- Kustavin merimieshuone
- Loviisan merimieshuone
- Maarianhaminan merimieshuone
- Mikkelin merimieshuone
- Nauvon merimieshuone
- Oulun merimieshuone
- Pietarsaaren merimieshuone
- Porin merimieshuone
- Porvoon merimieshuone
- Raahen merimieshuone
- Rauman merimieshuone
- Savonlinnan merimieshuone
- Sortavalan merimieshuone
- Taivassalon merimieshuone
- Tammisaaren merimieshuone
- Tornion merimieshuone
- Turun merimieshuone
- Uudenkaarlepyyn merimieshuone
- Uudenkaupungin merimieshuone
- Vaasan merimieshuone
- Viipurin merimieshuone
- Vårdön merimieshuone
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Iso tietosanakirja, Otava 1935
- Keisarillisen majesteetin armollinen asetus merimieshuoneista Suomessa, 15/1874
- Laki merimieshuoneiden lakkauttamisesta, 257/1937
- Sjömanshusen förmedlade manskap och värnade om sjöfolkets rättigheter 4.1.2021. Åbo Akademi. Viitattu 30.10.2023. ruotsi