Melchora Aquino
| Melchora Aquino | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. tammikuuta 1812 Caloocan, Filippiinien kenraalikapteenikunta |
| Kuollut | 1919 Yhdysvaltain Filippiinit |
Melchora Aquino eli Tandang Sora (6. tammikuuta 1812 Caloocan, Filippiinien kenraalikapteenikunta – 1919[1]) oli filippiiniläinen vallankumouksellinen. Hän ei virallisesti kuulunut vallankumouksen aloittaneeseen Katipunan-salaseuraan, mutta hän tuki kapinallisia tarjoamalla kotiaan kokouspaikaksi ja hoitamalla heille varusteita ja ruokaa. Espanjan siirtomaahallinto vangitsi 82-vuotiaan Aquinon ja karkotti hänet Guamille. Hän pääsi palaamaan Filippiineille 1903. Häntä muistetaan ”vallankumouksen äitinä”, ja hänen hautansa on hänen mukaansa nimetyssä Tandang Soran kansallispyhäkössä.
Nuoruus ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Melchora Aquino syntyi maanviljelijöiden perheeseen. Hän ei käynyt koulua mutta oppi lukemaan jo nuorena. Hän meni naimisiin Fulgencio Ramosin kanssa, joka oli cabeza de barangay. Virka oli ainoita hallinnon tehtäviä, joihin filippiiniläiset saattoivat päästä espanjalaisten siirtomaakaudella. Melchora ja Fulgencio saivat kuusi lasta.[2]
Ramos kuoli pian kuudennen lapsen syntymän jälkeen, ja Aquino joutui kasvattamaan lapsensa yksin.[2] Hän sai haltuunsa perheen sukutilan ja muita perheen liiketoimintoja. Hänellä oli maatilalla 15 vuokralaista, ja hän kasvatti siellä riisiä ja sokeriruokoa.[1]
Vallankumoukselliseksi 80-vuotiaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Filippiineille alkoi 1800-luvun puolivälin jälkeen levitä itsenäisyysaate. Aquino toimi yhteistyössä vuonna 1892 perustetun salaseuran Katipunanin kanssa. Sen tavoitteena oli yhdistää Filippiinit yhdeksi kansaksi ja vapautua Espanjan vallan alta. Aquino kannatti Katipunanin tavoitteita ja antoi sen käyttää tilojaan tapaamisiin.[1] Hän ei varsinaisesti kuulunut salaseuraan, mutta hän tunsi sen perustajiin kuuluneen Andrés Bonifacion ja monia sen johtohenkilöitä. Hän järjesti jäsenille ruokaa, turvapaikan ja lääketieteellistä hoitoa. Aquino sai muilta kapinallisilta kutsunimen Tandang Sora. Tandang tulee sanasta matanda, joka tarkoittaa ’vanhaa henkilöä’ ja jota käytettiin kunnioitetuista viisaista vanhuksista, ja Sora on lyhentymä sukunimen Melchoran lausuntatavasta [melsora].[2]
Eräs Katipunanin jäsen paljasti salaseuran 1896 Espanjan siirtomaaviranomaisille. Bonifacio käynnisti tämän jälkeen vallankumouksen. Espanjalaiset alkoivat iskeä kapinallisten piilopaikkoihin, kirjapainoihin ja koteihin. Aquino vangittiin 29. elokuuta, vain kuusi päivää vallankumouksen alkamisen jälkeen.[2]
Aquino siirrettiin Bilibidin vankilaan, missä häntä kuulusteltiin aggressiivisesti ja uhattiin vankilalla sekä kuolemalla. Hän ei paljastanut kuulusteluissa tietojaan kapinallisista, vaikka hänellä niitä olikin läheisten suhteidensa ansiosta. Hänet karkotettiin rangaistuksena Guamille.[2] Vallankumous päättyi 1898 Yhdysvaltain tuella Espanjan häviöön.[1] Aquino sai palata kotimaahansa 26. helmikuuta 1903. Yhdysvaltaishallinto tarjosi hänelle hänen uhrauksistaan eläkettä ja rahallista palkintoa. Aquino kieltäytyi kuitenkin korvauksista.[2] Hän eli viimeiset vuotensa köyhyydessä ja kuoli 107-vuotiaana vuonna 1919 tyttärensä Saturninan kotona.[1]
Muisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aquino muistetaan Filippiineillä ”vallankumouksen äitinä”, ja hänen kuolemansa 50-vuotismuistopäivänä julkaistiin kolme postimerkkiä hänen kunniakseen. Aquino haudattiin alkujaan Filippiinien vallankumouksen veteraanien mausoleumiin, mutta hänet siirrettiin 2012 Quezon Cityn Tandang Soran kansallispyhäkköön.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Melchora Aquino Wikimedia Commonsissa
