Matvei Korgujev

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matvei Korgujev.

Matvei Mihailovitš Korgujev (ven. Матве́й Миха́йлович Ко́ргуев, 1883 Kieretti4. heinäkuuta 1943 Kieretti) oli venäläisten kansansatujen taitaja[1].

Matvei Korgujevin isä oli venäläinen pomori ja äiti karjalainen talonpoikaisnainen. Hän työskenteli lapsesta saakka paimenena, metsätöissä ja matruusina sekä myöhemmin sahalla, Muurmannin radan rakennustöissä ja sadunkertojana pomorien kalastusartteleissa. Elämänsä loppuvaiheessa Korgujev toimi kalastuskolhoosin työnjohtajana.[1]

Korgujevilla oli ilmiöimäinen muisti sekä monimutkaisten satuaiheiden yhdistämisen taito. Hänen repertuaarinsa käsitti etupäässä ihmesatuja, joissa heijastuu pohjolan luonto sekä kalastajan, maanviljelijän ja metsästäjän arkielämä. Korgujev osasi myös karjalankielisiä satuja ja kansanrunoja.[1]

Kansanperinteen tutkija Aleksandr Netšajev kirjoitti 1930-luvulla muistiin yli 120 Korgujevin satua, jotka julkaistiin kaksiosaisena teoksena. Vuonna 1938 Korgujev hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi.[1]

Tšuupan keskikoulun yhteydessä toimii Korgujeville omistettu museo[2].

Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kolme satua. Suom. Tamara Padarina. Kuusamo: Kuusamon kunnan kulttuuritoiminta, 1996.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 94. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. Muzei Korgujeva regionchupa.ru. Viitattu 29.3.2013. (venäjäksi)