Siirry sisältöön

Marianna Flinckenberg-Gluschkoff

Wikipediasta
Marianna Flinckenberg-Gluschkoff vuonna 1968.

Marianna Flinckenberg-Gluschkoff (s. 1940[1]) on eläkkeellä oleva Helsingin yliopiston venäjän kielen lehtori.[2] Flinckenberg-Gluschkoff on ikonimaalari ja ortodoksisen kirkon jäsen.[3] Taustaltaan hän on suomenruotsalais-venäläinen.[4] Hän on matkustanut Siperiassa ja kirjoittanut Siperiaa käsittelevien kirjojen lisäksi aiheesta televisiokäsikirjoituksia ja lehtiartikkeleita.[5][6]

Flinckenberg-Gluschkoff juonsi 1970-luvun taitteessa television kielenopetusohjelmaa Dobryj vetšer[7].

Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin vanhemmat olivat Jarl Flinckenberg ja Irina Butusoff. Hänen puolisonsa oli Venäjän-kauppaan erikoistunut myyntijohtaja Kirill Gluschkoff (1937–2006). Hänen lapsiaan ovat elokuvaaja Peter Flinckenberg ja valokuvaaja Kira Gluschkoff.[2][8][5]

  • Ikonimaalauksen alkeita: Ortodoksisten nuorten liiton kerhoja varten. Suomenkielisen kurssin muokannut ja täydentänyt Marianna Flinckenberg. Ortodoksisten nuorten liitto, 1981. ISBN 951-95816-7-7
  • Marianna Flinckenberg-Gluschkoff & Nikolai Garin: Ugrien mailla: Suomalaisten tutkimusmatkailijoiden jalanjäljillä Obvirralta Uralille. Otava, 1992. ISBN 951-1-11997-4
  • Siperian sylissä. Maahenki, 2011. ISBN 978-952-5870-35-0
  • Pietarilainen polkuhevonen - Lapsuus kolmen kulttuurin katveessa. Otava, 2013 ISBN 978-951-31-7345-6
  • Ikoni puhuu. Maahenki, 2015 ISBN 978-952-301-034-5
  • Ilkikurinen kompassi - Suunnistusta monen kulttuurin poluilla. Valamon luostari, 2017 ISBN 978-952-5495-49-2
  • Muistojen hiljainen puutarha : Helsingin ortodoksisen seurakunnan Lapinlahden hautausmaa. [Uusi-Valamo] : Valamo Kustannus, [2023]. ISBN 978-952-5495-78-2
  1. Ilkikurinen kompassi Finna.fi, viitattu 2.8.2023 (syntymävuosi tekijätiedoissa)
  2. a b Räty, Merja: Monen kulttuurin tuttu Kirkko ja kaupunki. 22.04.2015. Viitattu 4.6.2017.
  3. Ortodokseille ikoni on portti hengen yhteyteen Suomenmaa. Viitattu 4.6.2017.
  4. Anneli Tuominen-Halomo: Kulttuurien museo vie aikamatkalle Siperiaan Helsingin Uutiset. Viitattu 4.6.2017.[vanhentunut linkki]
  5. a b Leppänen, Marko: Siperian tundra piirtyi sisälle. (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 26.11.2011, s. C 6.
  6. Moring, Kirsikka: Maaemon lapset on lumoava kuvakertomus .Ylä-Uralin kansojen elämästä. Helsingin Sanomat, 5.2.1993, s. 55. Näköislehti (maksullinen).
  7. Uutta ja vanhaa kevään kieltenopetuksessa. Helsingin Sanomat, 18.1.1971, s. 31. Näköislehti (maksullinen).
  8. Hovinheimo, Lisa: Kirill Gluschkoff. Helsingin Sanomat, 2.11.2006. Maksullinen muistokirjoitus verkossa. Viitattu 5.12.2024.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.