Mangaanisulfaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mangaanisulfaatti
Tunnisteet
CAS-numero 7785-87-7
PubChem CID 24580
Ominaisuudet
Molekyylikaava MnSO4
Moolimassa 151,04
Ulkomuoto Värittömiä tai vaaleanpunaisia kiteitä[1]
Sulamispiste 700 °C[1]
Kiehumispiste 850 °C[2]
Tiheys 3,25 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 520 g/l[1]

Mangaanisulfaatti (MnSO4) on mangaani- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdiste on yksi tärkeimmistä mangaanin yhdisteistä ja sitä käytetään muun muassa lannoitteena, hivenainevalmisteissa ja mangaanin tai mangaaniyhdisteiden valmistuksessa.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kidevedettömänä mangaanisulfaatti on huoneenlämpötilassa väritöntä ja kiteistä kiinteää ainetta. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja paremmin viileään ja lämpimiin kuin kuumaan veteen. Maksimiliukoisuus on noin 31-asteiseen veteen. Kidevedettömän mangaanisulfaatin lisäksi yhdisteestä tunnetaan lukuisia kidevedellisiä muotoja kuten monohydraatti (MnSO4·H2O), dihydraatti (MnSO4·2H2O), tetrahydraatti (MnSO4·4H2O), pentahydraatti (MnSO4·5H2O) ja heptahydraatti (MnSO4·7H2O), jotka ovat väriltään vaaleanpunaisia. Mangaanisulfaatin hydraateista kidevesi poistuu kuumentamalla.[1][2][3] Mangaanisulfaatti muodostaa alkalimetallisulfaattien kanssa kaksoissuoloja.[4]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mangaanisulfaattia valmistetaan teollisesti pääasiallisesti liuottamalla mangaanioksidia tai mangaanikarbonaattia rikkihappoon. Myös Mangaanidioksidista voidaan valmistaa mangaanisulfaattia liuottamalla sitä rikkihappoon pelkistimen, kuten hiilen läsnä ollessa. Mangaanisulfaattia muodostuu sivutuotteena hapetettaessa orgaanisia yhdisteitä mangaanidioksidilla rikkihappoisella liuoksella esimerkiksi hydrokinonin valmistuksen yhteydessä.[1][2][3]

MnO + H2SO4 → MnSO4 + H2O

Mangaanisulfaatti on yksi teollisesti ja taloudellisesti merkittävimmistä mangaaniyhdisteistä. Siitä voidaan valmistaa metallista mangaania elektrolyyttisesti ja sitä voidaan käyttää lähes kaikkiean mangaaniyhdisteiden valmistuksen lähtöaineena. Siitä valmistettavia yhdisteitä ovat muun muassa mangaanidioksidi, mangaanikarbonaatti, manebi ja eräät väriaineet. Yhdistettä käytetään myös lasin värjäämiseen violetiksi, lannoitteissa, eläinten rehuissa hivenaineena ja hivenainevalmisteissa.[1][2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 316. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. a b c d Kenneth Pisarczyk: Manganese Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 5.10.2013
  3. a b c Arno H. Reidies: Manganese Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 5.10.2013
  4. a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1410. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.10.2013). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]