Mahiwan taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mahiwan taistelu
Osa ensimmäistä maailmansotaa
Intialaisten joukkojen tykkejä Mahiwassa.
Intialaisten joukkojen tykkejä Mahiwassa.
Päivämäärä:

15.18. lokakuuta 1917

Paikka:

Mahiwa, Saksan Itä-Afrikka, nykyinen Tansania

Lopputulos:

epäselvä

Osapuolet

 Yhdistynyt kuningaskunta

Saksa Saksan keisarikunta

Komentajat

Jacob van Deventer

Paul von Lettow-Vorbeck

Vahvuudet

4 950

noin 3 000

Tappiot

noin 2 700

noin 600

Mahiwan taistelu oli ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelu Saksan ja Ison-Britannian välillä Mahiwassa nykyisessä Tansaniassa 15.18. lokakuuta 1917. Molemat osapuolet kärsivät huomattavia tappioita taistelussa, joka jäi maailmansodan viimeiseksi suuremmaksi taisteluksi Itä-Afrikassa.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lettow-Vorbeckin saksalaisten liikkeet huhtikuusta 1916 marraskuuhun 1918.

Mahiwa sijaitsee Nyangaon lounaispuolella nykyisen Tansanian eli silloisen Saksan Itä-Afrikan kaakkoisosassa.[1] Brittien Jan Smutsin taktiikka Itä-Afrikassa oli perustunut alueiden valtaamiselle. Jacob van Deventer otti tämän sijaan päätavoitteekseen tuhota saksalaisten joukot (Schutztruppe) taistelussa. Hän tiesi, että saksalaisia komentavan Paul von Lettow-Vorbeckin pyrkivän siirtymään joukkoineen Portugalin Itä-Afrikan puolelle. Hän päätti vahvistaa asemiaan Lindissä ja vallata Kilwan sataman. Kesällä 1917 käytiin kuitenkin useita yhteenottoja saksalaisten kanssa, joissa brittejä hidastettiin. Lokakuussa 1917 Deventer päätti siirtää opainopisteen Lindin sektorille ja määräsi nigerialaisen prikaatin marssimaan Kilwan joukoilta Nyangoaan, jossa se yhdistyisi idästä hyökkäävien Lindin joukkojen kanssa. Tarkoituksena oli joko saartaa Kurt Wahlen komentamat saksalaiset, tai estää näiden yhdistyminen Lettow-Vorbeckin joukkojen kanssa. Täysin selvää ei ole, kummasta tavoitteesta oli kyse. Lettow näki brittien liikkeet mahdollisuutena otta heistä ratkaiseva voitto.[2]

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nigerialaisten marssittua kahdeksan päivän ajan kärsien veden puutteesta. Heidän vahvuutensa puolittui noin 1 000:n mieheen. Pian he huomasivat myös, että saksalaisten saartamisen sijaan he olivat itse tulleet Lettow'n joukkojen saartamaksi. Lindin joukot yrittivät murtautua puolestaan Kurt Wahlen joukkojen läpi nigerialaiset pelastaakseen. Näin 15. lokakuuta alkoivat veriset Mahiwan taistelut.[2] Brittien vahvuus oli 4 950 miestä ja 12 tykkiä. Saksalaisia oli noin 3 000 ja heillä oli 3 tykkiä. 17. lokakuuta eversti Harry Christopher Tytlerin komentama jalkaväki iski Lettow'n linnoittamaa harjannetta vastaan tukenaan tykistöä ja prikaatinkenraali Henry de Courcy O’Gradyn joukot. Taistelut hellittivät seuraavan yön ajaksi, mutta jatkuviat taas täydellä voimalla 18. lokakuuta. Taistelut käytiin usein lähietäisyydeltä ja molemmat osapuolet menettivät ja voittivat alaa useampaan otteeseen.[2] Britit tekivät kaksi yritystä vallata harjanne, joiden epäonnistuttua hyökkäykset käskettiin viimein lopettamaan.[1]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahiwa oli viimeinen Itä-Afrikassa käyty ensimmäisen maailmansodan suurempi taistelu.[1] Brittien tappiot olivat noin 2 700 sotilasta. Saksalaisten tappiot olivat tähän verrattuna pienet, vain noin 600 miestä. Pienetkin tappiot olivat kuitenkin saksalaisille suhteellisesti vakavammat. Wahlen joukot menettivät noin 30 % taisteluvahvuudestaan. Kaikki savuttomat ammukset oli kulutettu loppuun ja konekiväärit oli tuhottava. Taistelu osoitti myös, että taktiikka, jossa suurempia taisteluita vältettiin palveli pikemminkin saksalaisia, kuin brittejä.[2] Lettow vetäytyi kohti etelää brittien takaa-ajamana[1] ja siirtyi joukkoineen Portugalin Itä-Afrikkaan marraskuussa jättäen taakse monet Mahiwan taistelun aikana haavoittuneet.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Spencer C. Tucker (toim.): World War I : the definitive encyclopedia and document collection, s. 1019. ABC-CLIO. ISBN 978-1-85109-965-8. (englanniksi)
  2. a b c d Hew Strachan: The First World War in Africa, s. 171-173. Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-925728-0. (englanniksi)
  3. Anne Samson: East and Central Africa 1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)