Maasusi
| Maasusi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Hyeenat Hyaenidae |
| Suku: | Proteles |
| Laji: | cristata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Proteles cristata |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Maasuden levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Maasusi eli termiittihyeena[2] (Proteles cristata) on yksi neljästä hyeenalajista. Sillä on koiramainen ulkonäkö ja etukäpälissä viisi varvasta. Maasusi on yöeläin, jonka ravintoa ovat pääasiassa termiitit. Vaikka hyeenoilla yleisesti on nisäkkäistä vahvimmat leuat, maasusi ei käy haaskoilla eikä tapa suuria eläimiä johtuen sen muita hyeenoita heikommista leuoista ja pienemmästä koosta. Maasusi saa noin 2–4 pentua pentueessa ja kaksi pentuetta vuodessa.
Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti vuonna 2008 lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi termiittihyeenaa.[3]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maasusi painaa 8–14 kg ja on 85–105 cm pitkä. Sen turkissa on mustia raitoja kellanruskehtavalla tai tummanruskealla pohjalla. Niskasta hännäntyveen kulkee tuuhea harja. Jalat ovat yleensä lähes kokonaan mustat, säärissä on vaakasuuntaisia epäsäännöllisiä raitoja. Muiden hyeenoiden tapaan maasusillakin on pidemmät etujalat kuin takajalat.[4]
Maasusi muistuttaa ulkonäöltään juovahyeenaa, mutta painaa vain neljänneksen sen painosta. Maasuden raidat ovat säännöllisemmät kuin juovahyeenan.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maasutta esiintyy luonnonoloissa ainoastaan Afrikassa, jossa siitä on kaksi erillistä kantaa, eteläinen ja pohjoinen. Alueiden välillä on noin 1500 km välimatka. Levinneisyysalueet seurailevat Trinervitermes-suvun termiittien esiintymisaluetta.[1]
Maasudet elävät avoimilla ruohotasangoilla tai pensasaroilla, eivät metsissä eivätkä aavikoilla. Ne syövät termiittejä, ja tyydyttävät termiittien avulla myös nesteen tarpeensa, joten ne voivat elää alueilla joissa ei ole juomavettä saatavana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Green, D.S.: Proteles cristata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Termiittihyeena (maasusi) – Proteles cristatus Laji.fi. Viitattu 31.8.2022.
- ↑ Proteles cristatus. Nisäkkäiden suomenkieliset nimet. Nisäkäsnimistötoimikunta. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.fi.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Meghan Stump: Proteles cristata, aardwolf Animal Diversity Web. Viitattu 31.8.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Termiittihyeena (maasusi) (Proteles cristatus)
- iNaturalist: Termiittihyeena (Proteles cristata)
- ITIS: Proteles cristata (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Proteles cristata (englanniksi)
|