MG 151

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
MG 151/20E -konetykit (numero 9) Focke-Wulf Fw 190A -hävittäjässä.

MG 151 eli Maschinengewehr 151 on Mauserin suunnittelema saksalainen lentokonekonekivääri ja -konetykki, kaliiperista riippuen. Asetta valmistettiin kahdessa eri kaliiperissa 15 mm ja 20 mm. Ensimmäinen 15 mm versio oli mallimerkinnältään MG 151/15 ja tyypiltään raskas lentokonekonekivääri. Seuraava versio, MG 151/20, oli konetykki.[1]

Tykistä oli kaksi versiota. Ensiksi kehitetyssä oli tavanomainen iskuri patruunan sytyttämiseksi. Toisessa versiossa patruuna sytytettiin sähköisesti, mikä mahdollisti aseen synkronoinnin ampumaan potkurikehän läpi. Sekaannuksien välttämiseksi Me 109 koneissa käytettiin yksinomaan mekaanista versiota. FW 190 hävittäjissä käytettiin sähköistä versiota synkronoituna.[1]

Ase eri versioineen oli käytössä lukuisissa saksalaisissa sotilaslentokoneissa toisen maailmansodan aikana korvaten 20 mm MG FF -konetykin saksalaiskoneissa suureksi osaksi. MG FF säilyi lisä- ja erikoisasennuksina erityisesti yöhävittäjissä MG 151 asetta käyttivät myös Italian sekä jossakin määrin Japanin armeijan ilmavoimat[1]

MG 151/15 tuli käyttöön Messerschmitt Bf 109F-2 -hävittäjässä vuonna 1940. Pian kuitenkin havaittiin että 20 mm tykin räjähtävä ammus oli suuren lähtönopeuden 15 mm konekiväärin luotia tehokkaampi. 20 mm kranaatti liitettiin 15x96 mm ammukseen sen suuta levittämällä ja hylsyä lyhentämällä (20 mm x 82), jolloin muutostyön saattoi tehdä vain aseen piipun vaihtamalla ja muilla suhteellisen pienillä muutoksilla. Haittapuolena oli ammuksen lähtönopeuden alenemisen 850 m/s:ssa 700 m/s:iin panssarinläpäisevillä ammuksilla ruutimäärän pysyessä samana. Ongelmaa ei pidetty suurena, sillä ammuksen tuhovaikutusta pidettiin tärkeämpänä kriteerinä. Aseelle otettiin käyttöön tehokas ohennettuseinämäinen Minengeschoß-ammus, joka sisälsi 18,6 g PETN-räjähdysainetta ja panssariammuksia kevyemmän painon vuoksi sen lähtönopeus oli 805 m/s.[2] 20 mm ase tuli vakiovarusteeksi Bf 109F-4 -hävittäjässä moottorilohkojen väliin sijoitettuna (Motorkanone).

Lähde

  • Williams, Anthony G.: Rapid Fire, s. 36, 65-66, 162. Airlife publishing, 2003. ISBN 1 84037 435 7.

Viitteet

  1. a b c Williams s.164-165
  2. Williams taulukot s.226
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.