Lyckebyånin vesistö
Lyckebyånin vesistö (ruots. Lyckebyåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 80) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Lyckebyånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 810 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Lyckebyån, jonka pituus on noin 104 kilometriä [3]. Joki laskee Itämereen noin 0,2 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyckebyånin vesistö sijaitsee kahden keskikokoisen vesistön Emånin vesistön (tunnus 74) ja Mörruminjoen vesistön (tunnus 86) välisessä taskussa, jossa on yksitoista pienempää päävesistöä. Sillä on yhteistä vedenjakajaa kuuden muun päävesistön kanssa. Sen itäpuolella niitä ovat Ljungbyånin vesistö (tunnus 77), Hagbyånin vesistö (tunnus 78) ja Bruatorpsånin vesistö (tunnus 79), ja länsipuolella ovat Nättrabyånin vesistö (tunnus 81) ja Ronnebyånin vesistö (tunnus 82). Vesistön pohjoispäässä se kohtaa lyhyesti Alsterånin vesistön (tunnus 75). Rannikolla sen joensuun ympäristössä on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (72,5 %), turve (8,3 %), kalliomaa (4,4 %), hiekka ja sora (1,0 %), multamaa (4,8 %), savimaa (1,6 %) ja jäätikköjokijäänteet (2,6 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,8 %), soita ja kosteikkoja (1,8 %), viljelymaita (6,1 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,5 %) sekä joutomaita (3,5 %). Näiden lisäksi on 4,3 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Lyckebyånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Lyckebyånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 6,41 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 20,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,04 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 6,3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 22 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,55 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 31,2 m³/s on mitattu huhtikuussa 2006 ja pienin 0,6 m³/s elokuussa 1990. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva ajoittuisi huhtikuulle.[3]
Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 35 patoa, joista 1,2 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 2,3 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Lyckebyånin pääuomassa on 4 vesivoimalaitosta: Angerum, Brattberg, Biskopsberg ja Getasjökvarn. Voimaloiden yhteisteho on 2,7 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 7,5 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Lyckebyån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Lyckebyånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Lyckebyån (SE623412-149316) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3876–3884, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Lyckebyånin vesistö (Excel-lomake nro 423), Vattenwebb, SMHI, viitattu 4.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Lyckebyån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
