Siirry sisältöön

Luppiot

Wikipediasta
Luppiot
Punaluppion (Sanguisorba officinalis) tähkämäinen kukinto.
Punaluppion (Sanguisorba officinalis) tähkämäinen kukinto.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Suku: Luppiot Sanguisorba
L.
Synonyymit
  • Dendriopoterium Svent.
  • Poterium L.[1]
Katso myös

  Luppiot Wikispeciesissä
  Luppiot Commonsissa

Luppiot eli tähkäluppiot (Sanguisorba) on kasvisuku ruusukasvien heimossa. Siihen kuuluu 34 lajia.[1] Lajimäärään on luettu mukaan suomenkielisessä kasvinimistössä erotettujen sukujen luppujen (Poterium) ja puuluppioiden (Dendriopoterium) lajit.

Monia luppioita viljellään koristekasveina.

Suomessa Luonnontieteellisen keskusmuseon luokittelussa on erotettu luppujen (Poterium) suku, joka luokitellaan muualla vaihtoehtoisesti luppioiden synonyymiksi.[2][3] Luppioihin yhdistetään aiempi suku puuluppiot (Dendriopoterium), johon ovat kuuluneet Kanariansaarilla kasvavat lajit isopuuluppio (Sanguisorba menendezii, syn. Dendriopoterium menendezii) ja pikkupuuluppio (Dendriopoterium pulidoi).

Tuntomerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaissa tavataan neljä luppiolajia. Ne ovat monivuotisia ruohokasveja, joilla on parilehdykkäiset lehdet. Lajien kukinto on tiheä, tähkämäinen ja muodostuu pienistä nelilukuisista teriöttömistä kukista.[4] Suomessa tavataan kaksi luonnonvaraista luppiolajia, punaluppio ja pikkuluppio, jotka ovat Keski-Euroopasta levinneitä uustulokkaita.[5]

  1. a b Govaerts, R. et al.: Sanguisorba L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 29.12.2024. (englanniksi)
  2. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P., 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34:1–206.
  3. Govaerts, R. et al.: Poterium L. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
  4. a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 290. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1 .
  5. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
  6. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]