Luontosuhde
Luontosuhde (myös ympäristösuhde) kuvaa ihmisen tai yhteisön tapaa suhtautua ympäröivään luontoon. Se ymmärretään ensisijaisesti maailmankuvalliseksi, erityisesti eettiseksi ja filosofiseksi ilmiöksi, ja siten kuvaa ennemminkin luontoa koskevaa asennetta tai ajattelutapaa kuin konkreettista ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta[1]. Luontosuhteelle on kirjallisuudessa esitetty erilaisia määritelmiä. Luontosuhde ja ympäristösuhde ovat yläkäsitteitä muun muassa käsitteelle metsäsuhde[2]. Suomalainen luontosuhde ymmärretään yhä usein metsäsuhteeksi[3]. Termejä luontosuhde ja metsäsuhde voidaan käyttää tarkoittamaan myös osin samoja asioita, eikä niiden välinen suhde ole välttämättä selkeä.
Luontosuhteen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luontosuhteen muodostuminen ei ole ihmiselle synnynnäistä, vaan se edellyttää oppimista[4], joka erityisesti lapsuudessa tapahtuu luonnolle altistumisen kautta, esimerkiksi metsäretkien kautta. Lapsena luontosuhteen rakentumiseen vaikuttavat muun muassa perheeltä saatu malli, kokemukset ja harrastukset [5]. Luontosuhde kuitenkin kehittyy koko ihmisen elämänkaaren ajan. Ihmisen suhde luontoon muodostuu kokemusten ja havainnoinnin kautta, tärkeimpänä niissä myönteiset ja elämykselliset luontokokemukset[6].
Luontosuhteen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuuden luontokokemukset luovat pohjaa ympäristöystävälliselle elämäntavalle[7]. Lasten ja nuorten metsäsuhteen voidaan nähdä vaikuttavan myöhemmin näkemyksiin metsien kestävää käyttöä ja käytön hyväksyttävyyttä ajatellen[8].
Ajan viettämisellä luonnossa on todettu olevan useita hyötyjä ihmisen terveydelle[9].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Valkonen 2013: Johdanto. Teoksessa: Valkonen, J. ja Salonen, T. (toim.). Reittejä luontosuhteeseen. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2013.
- ↑ Pynnönen, S., Nippala, J., Lähtinen, K., Toppinen, A., Roschier, T. & Berghäll, S.: ”Nukkua ja oleskella frendien kaa” Partioharrastuksen vaikutus lasten ja nuorten metsäsuhteeseen.. Vuosilusto 12: Suomalainen metsäsuhde, 2018, s. 10-23. Lusto - Suomen Metsämuseo ja Metsähistorian Seura.
- ↑ Laurén, Kirsi: Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä.. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006.
- ↑ James J. Kennedy, Niels Elers Koch: Viewing and managing natural resources as human-ecosystem relationships. Forest Policy and Economics, 2004-08, nro 5, s. 497–504. doi:10.1016/j.forpol.2004.01.002. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Susanne Bögeholz: Nature experience and its importance for environmental knowledge, values and action: recent German empirical contributions. Environmental Education Research, 1.2.2006, nro 1, s. 65–84. doi:10.1080/13504620500526529. ISSN 1350-4622. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Hirvonen M. 2002. Luontosuhteen merkitys ympäristökasvatuksessa. Latu ja polku 6/2002.
- ↑ Louise Chawla: Significant Life Experiences Revisited: A Review of Research on Sources of Environmental Sensitivity. The Journal of Environmental Education, 1998-01, nro 3, s. 11–21. doi:10.1080/00958969809599114. ISSN 0095-8964. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Wells, Nancy M. & Lekies, Kristi S.: Nature and the life course: Pathways from childhood nature experiences to adult environmentalism.. Children, Youth and Environments vol. 16, 2006, 1–25., 2006. University of Cincinnati: Cincinnati, OH. (englanniksi)
- ↑ Liisa Tyrväinen, Ann Ojala, Kalevi Korpela, Timo Lanki, Yuko Tsunetsugu, Takahide Kagawa: The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 2014-06, nro 38, s. 1–9. doi:10.1016/j.jenvp.2013.12.005. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)