Luonnontuhonta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luonnontuhonnalla (engl. ecocide) tarkoitetaan oikeudenvastaisia tai mielivaltaisia tekoja, jotka tehdään tietäen näiden tekojen aiheuttavan erittäin todennäköisesti vakavia ja joko laajamittaisia tai pitkäaikaisia ympäristövahinkoja [1]. Ennen luonnontuhontarikoksen oikeudellista määrittämistä [2], ja määritelmän kääntämistä suomenkielelle [1], on luonnontuhonnasta käytetty Suomessa myös käsitettä luonnonsurma [3].

Luonnontuhonta on kansainvälisen ympäristöoikeuden käsite, mutta sitä ei toistaiseksi ole hyväksytty kansainvälisesti tunnustetuksi rikokseksi. Luonnontuhonnan saamiseksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen alaiseksi rikokseksi on kampanjoinut muun muassa Polly Higgins. Vuonna 2020 luonnontuhonnan kansainvälisen kriminalisoimisen puolesta ovat puhuneet muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, paavi Franciscus ja aktivisti Greta Thunberg[4]. Myös kansainvälisessä yritys- ja investointimaailmassa on kasvavaa tukea luonnontuhonnan kriminalisoimiseksi [5].

Suomessa Polly Higginsin [6] inspiroimat aktivistit Raila Knuuttila ja Mikko Husman perustivat elokuussa 2020 Ecocide Law Finland -ryhmän [7]. Pääministeri Sanna Marinille toimitettiin 7.12.2020 vetoomus, että Suomen hallitus alkaisi tukea luonnontuhonnan saamista rikokseksi kansainväliseen oikeuteen allekirjoittajina noin 150 henkeä mukaan lukien entisiä ministereitä eri puolueista, akateemikkoja, poliitikkoja, taiteilijoita, uskonnollisia vaikuttajia ja tutkijoita [8].

Ulkoministeri Pekka Haaviston videotervehdys esitettiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen osapuolivaltioiden konferenssin 11.12.2020 pidetylle viralliselle sivutapahtumalle [9]. Euroopan parlamentti päätti 29.3.2023 tukea luonnontuhonnan liittämistä EU:n ympäristörikosdirektiiviin. Europarlamentin jäsenellä Sirpa Pietikäisellä oli päätöksenteossa tärkeä mielipideraportoijan rooli[10]. Luonnontuhonnan kansainvälisen kriminalisoinnin puolesta on Suomessa vahvasti puhunut myös suurlähettiläs Mikko Pyhälä [11][12][13][14].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pyhälä, Mikko ja Kotiaho, Janne: Luonnontuhontarikoksen oikeudellinen määritelmä, suomenkielinen käännös 5.7.2021. Ekosäätiö.fi. Viitattu 6.11.2023.
  2. Sand, Philippe ja Fall Sow, Dior: Independent Expert Panel for the Legal Definition of Ecocide. Commentary and Core Text. June 2021. Stop Ecocide Foundation. Viitattu 6.11.2023. (englanniksi)
  3. Lukijan mielipide | Luonnonsurma tulisi kriminalisoida kansainvälisesti Helsingin Sanomat. 5.12.2020. Viitattu 6.1.2021.
  4. Sophie Yeo: Ecocide: Should killing nature be a crime? www.bbc.com. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  5. Global asset managers call for ecocide law stopecocide.earth. Viitattu 6.11.2023.
  6. Higgins, Polly: I Dare You to be Great. Clink Street Publishing, 2014.
  7. Ecocide Law Finland - kansainvälinen Ecocide-laki Suomessa ecocidelawfinland.org. Viitattu 6.11.2023.
  8. Me allekirjoittaneet vetoamme Suomen hallitukseen, että se ilmoittaa tukensa luonnontuhonnan (Ecocide) kansainväliselle kriminalisoinnille. Ecocide Law Finland - kansainvälinen Ecocide-laki Suomessa. Viitattu 6.11.2023.
  9. Message from Mr Pekka Haavisto, Minister of Foreign Affairs, Finland youtube.com. Viitattu 7.11.2023.
  10. European Parliament proposes including "ecocide" in EU law stopecocide.earth.
  11. Pelli, Petja: Suurimmat ympäristö­rikolliset voivat päätyä tuomiolle Haagiin kansan­murhaajien rinnalle – tätä tarkoittaisi ”ecocide” eli luonnon­tuhonta. Helsingin Sanomat, 10.5.2022. Artikkelin verkkoversio.
  12. Kuronen, Timo: Saadaanko kansainvälinen luonnontuhontalaki NYT? 9.9.2023. Siemenpuu.org. Viitattu 6.11.2023.
  13. Pyhälä, Mikko: Luonnontuhonta rikokseksi – lipunkantajana Belgia. Turun Sanomat, 3.1.2022. Artikkelin verkkoversio.
  14. Villa, Janne: Suurlähettiläs emerituksen mielestä luonnontuhontaan pitäisi suhtautua kuin kansanmurhaan. Kotimaa, 7.3.2023. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]