Lumièren veljekset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lumièren veljekset. Auguste vasemmalla ja Louis oikealla.

Lumièren veljekset, Louis Jean (5. lokakuuta 1864 Besançon, Ranska6. kesäkuuta 1948 Bandol) ja Auguste Marie Louis Nicholas (19. lokakuuta 1862 Besançon, Ranska10. huhtikuuta 1954 Lyon), olivat kinematografin – liikuteltavan elokuvakameran, kehityslaitteen ja elokuvaprojektorin yhdistelmän – keksijöitä ja varhaisimpia elokuvaohjaajia ja elokuvantekijöitä.

Veljekset tekivät lukuisia elokuvaan ja valokuvaukseen liittyviä keksintöjä. 13. helmikuuta 1895 patentoidun kinematografin lisäksi he keksivät muun muassa filmin kulkua helpottavat reiät filminauhan reunoissa. Ensimmäinen kinematografilla kuvattu elokuva oli 45 sekunnin mittainen La sortie des usines Lumière, Työläiset lähtevät Lumièren tehtaasta, joka kuvattiin 19. maaliskuuta 1895. Tehdas oli veljesten isän tehdas, jossa valmistettiin kemikaaleja ja valokuvauslevyjä. Rakennuksessa on nykyisin elokuvateatteri.[1].

Lumièren veljekset järjestivät 28. joulukuuta 1895 Pariisin Salon indien du Grand Caféssa maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen. Historialliseen näytäntöön oli kutsuttu Pariisin kulttuuriväkeä. Liput maksoivat yhden frangin. Mukana oli myös tuleva elokuvaohjaaja Georges Méliès joka elokuvanäytöksen jälkeen yritti ostaa projektorin Lumièren veljeksiltä. Tämän maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen ohjelmistoon kuuluivat elokuvat:

  1. La sortie des usines Lumière
  2. La Voltige
  3. La Pêche aux poissons rouges
  4. Le Débarquement du congrès de photographie à Lyon
  5. Les Forgerons
  6. Le Jardinier
  7. Le Repas de bébé
  8. Le Saut à la couverture
  9. La Place des Cordeliers à Lyon
  10. La Mer (Baignade en mer)

Paikalla ei ollut ainuttakaan lehdistön edustajaa mutta muutamassa päivässä sana oli jo kiirinyt niin että paikalle kerrotaan jonottaneen tuhansia ihmisiä.

Tammikuussa 1896 Lumièren veljekset aiheuttivat sensaation 50 sekunnin pituisella dokumentilla L'Arrivée d'un train en Gare de la Ciotat ("Juna saapuu asemalle"). Sen väitetään aiheuttaneen väkijoukossa paniikin heidän luullessaan veturin ajavan valkokankaalta yleisön joukkoon. Lyhytelokuvassa junan nähtiin saapuvan etäältä Ciotatin rautatieasemalle ja lähestyvän yleisöä. Tuohon aikaan elokuvien leikkausta ei tunnettu, ja kamera pysyi paikallaan, joten 50 sekuntia kestävät lyhytelokuvat kuvasivat jokapäiväisiä tapahtumia. Niitä onkin toisinaan pidetty ensimmäisinä dokumenttifilmeinä.

Vuonna 1896 he esittelivät kinematografia Bombayssa, Lontoossa, New Yorkissa, Kanadassa ja Argentiinassa. Veljesten mielestä elokuva oli kuitenkin keksintö vailla tulevaisuutta, vaikka he saavuttivat kaupallista menestystä myymällä kinematografeja ja esittämällä lyhytelokuvia. Veljekset keskittivät huomionsa värivalokuvaukseen ja vuonna 1903 he patentoivat värivalokuvausmenetelmän "Autochrome Lumière", joka tuli markkinoille vuonna 1907.[2]

Lumière-yhtiö oli merkittävä valokuvaustuotteiden valmistaja Euroopassa. Tuotemerkki Lumière katosi markkinoilta yhtiön yhdistyessä Ilfordin kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pihla Hintikka, Ihanan kliseinen Lyon. Helsingin Sanomat 23.3.2012 sivu D 1
  2. Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History), s. 69. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. Suomi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lumièren veljekset.