Siirry sisältöön

Ludwig Uhland

Wikipediasta
Ludwig Uhland
Ludwig Uhland vuonna 1818.
Ludwig Uhland vuonna 1818.
Henkilötiedot
Koko nimi Johann Ludwig Uhland
Syntynyt26. huhtikuuta 1787
Tübingen
Kuollut13. marraskuuta 1862 (75 vuotta)
Tübingen
Kansalaisuus Württemberg
Ammatti juristi, runoilija, kirjallisuudentutkija
Vanhemmat Johann Friedrich Uhland ja Elisabeth Hoser
Puoliso Emilie Auguste Vischer (naim. 1820)
Uskonnollinen kanta luterilaisuus
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Aikakausi 1800-luku
Tyylilajit runous, draama
Aiheet saksalainen kansallisuusaate
Kirjallinen suuntausromantiikka
Esikoisteos Vaterländische Gedichte (1815)
Pääteokset Ernst von Schwaben ; Ludwig der Bayer (1817-1819); Alte hoch- und niederdeutsche Volkslieder (1844-1845); Schriften zur Geschichte der Dichtung und Sage (1865-1873);
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot
  • Kunniatohtori (Tübingenin yliopisto 1845);
  • Pour le Mérite -ritarikunta tieteessä ja taiteessa (1853); ei otettu vastaan
  • Maximilianin tieteen ja taiteen ritarikunta (1853), ei otettu vastaan
  • Tübingenin yliopiston opiskelijaveljeskunnan Germania-seuran kunniamerkki (1862);
  • Berliinin Saksan kielen seuran jäsen (1818);
  • Preussin kuninkaallisen tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen Berliinissä (1845)
  • Wienin keisarillisen tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen (1848);

Postuumit kunnianosoitukset:

  • Ludwig Uhlandin Empiiristen kulttuurintutkimusten instituutti Tübingenin yliopistossa (vuodesta 1971);
  • Antroposofisen seuran Ludwig Uhland-osasto (vuodesta 1911);
  • Ludwig Uhland laulupolku Tübingen, lähellä Wurmlingeniä (vuodesta 2010).
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Johann Ludwig Uhland (26. huhtikuuta[1] 1787 Tübingen,[2] Württembergin vaaliruhtinaskunta, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 13. marraskuuta[1] 1862 Tübingen[2]) oli saksalainen romantiikan ajan runoilija, lakimies, kirjallisuushistorioitsija sekä poliittinen hahmo, joka oli tärkeä saksalaisen keskiajan tutkimuksen kehitykselle.[1]

Suku, koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johann Ludwig Uhlandin sukujuuret voidaan jäljittää 1500-luvulle asti. Isä Johann Friedrich Uhland (1756–1831) oli sekä siviili- että kanonisen oikeuden lisensiaatti, hovioikeusasiamies ja vuodesta 1783 yliopiston sihteeri Tübingenissä. Hänen äitinsä oli Elisabeth Hoser (1760–1831). Uhland kuului syntyjään "vanhaan Württembergin porvarillis- akateemiseen sivistyssukuun".[3]

Ludwigilla oli kolme sisarusta; hänen vanhin veljensä kuoli pian syntymän jälkeen, ja toiseksi vanhin Friedrich kuoli tulirokkoon 10-vuotiaana. Hänen nuorempi sisarensa Luise (1795–1836) syntyi Friedrichin kuoleman jälkeen.[3] Vuosina 1793–1801 Ludwig kävi Schola Anatolican latinakoulua. Hän oli lahjakas kielissä ja toisin kuin matematiikassa, sai niistä aina hyviä arvosanoja.[3]

Koulutus ja virka-ura, poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uhland opiskeli Tübingenin yliopistossa klassista ja keskiajan kirjallisuutta vuodesta 1801 alkaen sukusäätiön stipendilllä sekä lakia[1] vuodesta 1805 alkaen ja valmistui juridiikan tohtoriksi vuonna 1810.[4][3]

Varautunut opiskelija oli kurinalainen ja ahkera. Tämä muuttui vasta, kun lääketieteen opiskelija Justinus Kerner muutti Tübingeniin vuonna 1804. Ludwigista ja hänestä tuli hyviä ystäviä. Yhdessä muiden tovereiden kanssa he tekivät usein pitkiä vaelluksia. Näiden vaellusten aikana kirjoitettiin joitakin Uhlandin runoista, kuten "Die Kapelle" (1805). Uhlandilla oli samanlainen näkemys ja yhteinen kirjoitustyyli ystäviensä Gustav Schwabin, Justinus Kernerin ja Karl Mayerin kanssa, jotka olivat myös kirjallisia hahmoja ja muodostivat niin kutsutun svaabilaisen runoilijapiirin. He kaikki pysyivät yhteydessä toisiinsa koko elämänsä ajan.[3]

Hän opiskeli toukokuusta 1810 tammikuuhun 1811 Pariisissa ranskalaista siviililakia ja käytti vapaa-aikansa saksalaisten ja ranskalaisten keskiaikaisten käsikirjoitusten lukemiseen ja kopioimiseen Ranskan kansalliskirjastossa.[3] Palattuaan hän työskenteli vuosina 1812–1814 oikeusministeriössä Stuttgartissa.[1]

Sen jälkeen hän toimi lakimiehenä ja alkoi tukea parlamentaarisen demokratian taistelua Württembergissä. Vuosina 1819–1827 hän edusti Tübingeniä Ständeversammlungissa (parlamentissa) ja vuosina 1826–1829 Stuttgartia. Hänestä tuli vuonna 1848 Frankfurtin parlamentin jäsen.[1]

Kirjallinen ja tieteellinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän aloitti uransa runoilijana opiskellessaan Tübingenin yliopistossa[1] ja ensimmäiset runot julkaistiin aikakausjulkaisuissa vuonna 1806.[4] Hän oli kirjallisuuden tutkija ja Tübingenin yliopiston saksan kielen ja saksalaisen kirjallisuuden professori vuosina 1829–1833.[4] Kun yliopisto kielsi hänen virkavapaansa istua liberaalina edustajana Landtagissa (maakuntapäivillä) hän erosi professorin virasta.[1]

Hän oli keskeinen svaabilaisen romantiikan edustaja[2] ja oman aikansa ylivoimainen lyyrikko.[4] Hänen runojaan on sävelletty paljon. Tieteellistä tutkimusta edustaa merkittävä tutkimus Walther von der Vogelweidesta (1822).[2] Uhland kokosi runojaan kirjaan Vaterländische Gedichte (1815), joka oli välitön menestys lukijoiden keskuudessa. Runojen ohella hän julkaisi kaksi näytelmää: Ernst, Herzog von Schwaben (1818) ja Ludwig der Baier (1819).[4] Hänen tunnetuimpien yksittäisten kirjoitustensa joukkoon kuuluu Ich hatt' einen Kameraden (1809).[3]

Saksalaisen romantiikan ja nationalismin henki inspiroi suurta osaa Uhlandin runoudesta, samoin kuin hänen poliittinen uransa ja tutkimuksensa Saksan kirjallisesta perinnöstä. Hänen runoutensa hyödyntää Johann Wolfgang von Goethen ja Friedrich von Schillerin kehittämää klassista muotoa, mutta hänen naiivi, täsmällinen ja siro tyylinsä on ainutlaatuisen omaperäinen.[1]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän avioitui vuonna 1820 varakkaan kauppiaan tytär Emilie Auguste Vischerin (1799–1881) kanssa. Avioliitto oli lapseton. Leskeydyttyään Emilie kirjoitti aviomiehensä elämäkerran.[3]

Ludwig Uhland kuoli 13. marraskuuta 1862 kotikaupungissaan Tübingenissä 75-vuotiaana.

Ludwig Uhland, Christoph Friedrich Dörr 1810.
Ludwig Uhland 1848.

Suomennettuja runoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludwig Uhlandin runojen suomennoksia on julkaistu seuraavissa teoksissa:[5]

  • Oskar Uotilan kootut runoteokset: 2, suom. Oskar Uotila, julkaissut Pertti Uotila.. Hämeenlinna: Kansa 1911 (Aamulaulu, Laulajan kirous)
  • Sata runoa, suom. Walter Juva, WSOY 1914 (Bertrand de Born, Kappeli, Laulajan kirous)
  • Titaanien laulu, toim. Juri Nummelin, Ntamo 2014, ISBN 978-952-215-511-5 (Bertrand de Born, Laulajan kirous)
  • Kaunis Saksa, suom. Uuno Kailas, WSOY 1924 (Hyvä ystävä, Kievarin tytär)
  • Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja, toim. Rafael Koskimies, WSOY 1930 (Hyvä ystävä, Kievarin tytär)
  • Lausuntaohjelmistoa (1929), toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY 1929 (Kievarin tytär)
  • Uudempaa lausunta-ohjelmistoa, toim. Eero Salola, Otava 1925 (Kievarin tytär)
  • Runon pursi, suom. ja toim. Yrjö Jylhä, WSOY 1934 (Kolme laulua, Laulajan kirous, Musta ritari)
  • Lausujan lipas, toim. Lyyli Takki, Kulutusosuuskuntien keskusliitto 1925 (Laulajan kirous)
  • Laulujen virta, suom. Arvi Kivimaa, WSOY 1936 (Lähtö, Paimenen sunnuntailaulu, Tornista katseleva kuningas)
Runot
  • Aamulaulu, suom. Oskar Uotila, teoksessa: Oskar Uotilan kootut runoteokset: 2
  • Bertrand de Born, suom. Valter Juva, teoksissa: Sata runoa ja Titaanien laulu
  • Hyvä ystävä, suom. Uuno Kailas, teoksissa: Kaunis Saksa ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja
  • Kappeli, suom. Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Kievarin tytär, suom. Uuno Kailas, teoksissa: Kaunis Saksa, Lausuntaohjelmistoa (1929), Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja ja Uudempaa lausunta-ohjelmistoa
  • Kolme laulua, suom. Yrjö Jylhä, teoksessa: Runon pursi
  • Laulajan kirous, suom. Valter Juva teoksissa: Lausujan lipas ja Sata runoa; suom. Oskar Uotila teoksissa: Oskar Uotilan kootut runoteokset: 2 ja Titaanien laulu; suom. Yrjö Jylhä teoksessa: Runon pursi
  • Lähtö, suom. Arvi Kivimaa teoksessa: Laulujen virta
  • Musta ritari, suom. Yrjö Jylhä, teoksessa: Runon pursi
  • Paimenen sunnuntailaulu (Schäfers Sonntagslied), suom. Arvi Kivimaa teoksessa: Laulujen virta
  • Tornista katseleva kuningas, suom. Arvi Kivimaa teoksessa: Laulujen virta

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Ludwig Uhland - German poet Encyclopaedia Britannica.
  2. ↑ a b c d Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Uhland, Ludwig”, Otavan kirjallisuustieto, s. 806. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. ↑ a b c d e f g h Deutsche Biographie: Uhland, Ludwig - Deutsche Biographie www.deutsche-biographie.de. Viitattu 10.12.2025. (saksaksi)
  4. ↑ a b c d e The American Cyclopædia (1879)/Uhland, Johann Ludwig - Wikisource, the free online library en.wikisource.org. Viitattu 10.12.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta, (Arkistoitu – Internet Archive) päivitetty 15.10.2020, viitattu 31.10.2020

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ludwig_Uhland&oldid=23719855”