Ludwig Uhland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ludwig Uhland
Ludwig Uhland.
Ludwig Uhland.
Henkilötiedot
Koko nimi Johann Ludwig Uhland
Syntynyt26. huhtikuuta 1787
Tübingen
Kuollut13. marraskuuta 1862 (75 vuotta)
Tübingen
Kansalaisuus Saksa
Ammatti runoilija
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Johann Ludwig Uhland (26. huhtikuuta 1787 Tübingen13. marraskuuta 1862 Tübingen) oli saksalainen runoilija.

Uhland valmistui juridiikan tohtoriksi 1810. Hän oli jonkin aikaa Pariisiissa ja palattuaan työskenteli vuosina 1812–1814 Stuttgartissa. Hän aloitti uransa runoilijana vuoden 1807 paikkeilla.

Uhland kokosi runojaan kirjaan Vaterländische Gedichte (1815), joka oli välitön menestys lukijoiden keskuudessa. Runojen ohella hän julkaisi kaksi näytelmää: Ernst, Herzog von Schwaben (1818) ja Ludivig der Baier (1819). Hänen tunnetuimpien yksittäisten kirjoitustensa joukkoon kuuluu Ich hatt' einen Kameraden (1809).

Uhland toimi vuosina 1829–1833 saksankielisen kirjallisuuden kunniaprofessorina Tübingenin yliopistossa. Hänestä tuli vuonna 1848 Frankfurtin parlamentin jäsen.

Uhland kuoli 13. marraskuuta 1862 kotikaupungissaan Tübingenissä 75-vuotiaana.

Suomennettuja runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludwig Uhlandin runojen suomennoksia on julkaistu seuraavissa teoksissa:[1]

  • Oskar Uotilan kootut runoteokset: 2, suom. Oskar Uotila, julkaissut Pertti Uotila.. Hämeenlinna: Kansa 1911 (Aamulaulu, Laulajan kirous)
  • Sata runoa, suom. Walter Juva, WSOY 1914 (Bertrand de Born, Kappeli, Laulajan kirous)
  • Titaanien laulu, toim. Juri Nummelin, Ntamo 2014, ISBN 978-952-215-511-5 (Bertrand de Born, Laulajan kirous)
  • Kaunis Saksa, suom. Uuno Kailas, WSOY 1924 (Hyvä ystävä, Kievarin tytär)
  • Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja, toim. Rafael Koskimies, WSOY 1930 (Hyvä ystävä, Kievarin tytär)
  • Lausuntaohjelmistoa (1929), toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY 1929 (Kievarin tytär)
  • Uudempaa lausunta-ohjelmistoa, toim. Eero Salola, Otava 1925 (Kievarin tytär)
  • Runon pursi, suom. ja toim. Yrjö Jylhä, WSOY 1934 (Kolme laulua, Laulajan kirous, Musta ritari)
  • Lausujan lipas, toim. Lyyli Takki, Kulutusosuuskuntien keskusliitto 1925 (Laulajan kirous)
  • Laulujen virta, suom. Arvi Kivimaa, WSOY 1936 (Lähtö, Paimenen sunnuntailaulu, Tornista katseleva kuningas)
Runot
  • Aamulaulu, suom. Oskar Uotila, teoksessa: Oskar Uotilan kootut runoteokset: 2
  • Bertrand de Born, suom. Valter Juva, teoksissa: Sata runoa ja Titaanien laulu
  • Hyvä ystävä, suom. Uuno Kailas, teoksissa: Kaunis Saksa ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja
  • Kappeli, suom. Valter Juva, teoksessa: Sata runoa
  • Kievarin tytär, suom. Uuno Kailas, teoksissa: Kaunis Saksa, Lausuntaohjelmistoa (1929), Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja ja Uudempaa lausunta-ohjelmistoa
  • Kolme laulua, suom. Yrjö Jylhä, teoksessa: Runon pursi
  • Laulajan kirous, suom. Valter Juva teoksissa: Lausujan lipas ja Sata runoa; suom. Oskar Uotila teoksissa: Oskar Uotilan kootut runoteokset: 2 ja Titaanien laulu; suom. Yrjö Jylhä teoksessa: Runon pursi
  • Lähtö, suom. Arvi Kivimaa teoksessa: Laulujen virta
  • Musta ritari, suom. Yrjö Jylhä, teoksessa: Runon pursi
  • Paimenen sunnuntailaulu (Schäfers Sonntagslied), suom. Arvi Kivimaa teoksessa: Laulujen virta
  • Tornista katseleva kuningas, suom. Arvi Kivimaa teoksessa: Laulujen virta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta, päivitetty 15.10.2020, viitattu 31.10.2020

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.