Lucia Olofintytär

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lucia Olofintytär Skelge (s. 1420-luvun alku – ennen 1498) oli suomalainen abbedissa ja birgittalaisen luostarilaitoksen merkittävä tukija. Hän lahjoitti Naantalin birgittalaisluostarille perimänsä maa-alueet sukunsa vastustuksesta huolimatta.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lucia Olofintyttären isä Olof Skelge kuoli Lucian ollessa hyvin nuori ja hänen äitinsä Kristina Rötgerintytär avioitui uudelleen valtaneuvos Henrik Svärdin kanssa. Isäpuoli todennäköisesti järjesti Lucian avioliiton vuonna 1438 Turun linnanpäällikön pojan Henrik Klaunpoika Djäknin kanssa. Aviomies Henrik Djäkn lyötiin ritariksi Kristoffer Baijerilaisen kruunajaisissa vuonna 1441.

Lucia ja hänen miehensä kuuluivat samoihin aikoihin perustetun birgittalaisluostarin tukijoihin alkuajoista alkaen. Luostari sijoitettiin ensin Maskun Karinkylään, mutta kun sijainti osoittautui huonoksi, Lucia ja hänen miehensä lahjoittivat luostarille Lucian isänpuolen sukulaiselta Nils Kurjelta perityn Ailosten tilan. Luostari rakennettiin tilalle, joka sijaitsee nykyisen Naantalin kaupungin alueella.

Pariskunnan liitto jäi lapsettomaksi ja he tekivät molemminpuoliset testamentit, joissa he määräsivät toisensa lähimmäksi edunsaajaksi, mutta myös Naantalin luostari ja kirkolliset säätiöt saivat osansa. Henrik Klaunpojan tullessa Pohjois-Suomen laamanniksi viimeistään 1448 he muuttivat Nousiaisista Mynämäen Kaskisiin. Mies kuoli 1458, ja sen jälkeen Lucia alkoi järjestellä omaisuuden lahjoittamista luostarille. Vaikka hän sai osalta sukulaisistaan sitoumuksen luopua omasta osuudestaan, perinnöstä syntyi kuitenkin riitoja sukulaisten kesken.

Syyskuussa 1485 Lucia lahjoitti luostarille kaksi huomenlahjaansa kuulunutta tilaa Mynämäeltä ja Nousiaisista ja meni todennäköisesti samaan aikaan itse luostariin. Tilat kuuluivat hänen äidiltään perimään maaomaisuuteen, josta kiisteltiin, kunnes ne vuonna 1490 siirtyivät luostarin omistukseen. Lisäksi seitsemän hänen omistamaansa tilaa myytiin halvalla Sten Sturelle, Uppsalan arkkipiispa Jakob Ulfinpojalle, Turun piispa Magnus Nicolai Särkilahdelle ja valtaneuvos Knut Posselle sillä ehdolla, että tilat lahjoitetaan luostarille. Näillä rahoilla Lucia saattoi lunastaa tilat sukulaisiltaan.

Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen vanhempansa olivat asemies Olof Skelge ja Kristina Rötgerintytär. Hän avioitui noin vuonna 1438 valtaneuvos, Pohjois-Suomen laamanni Henrik Klaunpoika Djäknin (1405–1458) kanssa. Puolison vanhemmat olivat Turun linnanpäällikkö Klaus Lydekenpoika Djäkn ja Kristina Jönsintytär, valtaneuvos Jöns Andersinpoika Garpin tytär.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E. Anthoni: Historisk tidskrift för Finland. Ett nyfunnet originalbrev av år 1455. , 1960.
  • B. Klockars: I Nådens dal : klosterfolk och andra c. 1440–1590. , 1979.
  • K. G. Leinberg: De finska klostrens historia. , 1890.
  • A. Maliniemi: Muistojulkaisu Naantalin 500-vuotisjuhlaan. 1943. Birgittalaisuudesta sekä katkelmia Naantalin luostarin historiasta. , 1943.
  • S. Suvanto: Naantalin historia I. , 1976.