Birgittalaiset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naantalin kirkko on merkittävin keskiajan birgittalaissisarista Suomeen jäänyt kiinteä muisto.

Birgittalaiset (virallinen nimi OSSS Ordo Sacrosanctam Salvatoris eli Kaikkein Pyhimmän Vapahtajan Sääntökunta) on ruotsalaisen Pyhän Birgitan (13021373) perustama luostarijärjestö. Ensisijaiset innoituksen lähteet birgittalaisten elämässä ovat Jumalan ylistäminen, lähetystyö, ekumenia ja uskollisuus[1]. Keskiajalla Suomen ainoa birgittalaisluostari oli Naantalissa. Naantalin kaupunki perustettiinkin juuri luostarin ja siihen kuuluvan kirkon ympärille[2]. (Vallis Gratiae). Tuolloin luostarin toiminta hiljeni reformaatioon ja lakkasi viimeisen nunnan kuoltua. [3]

Nykyään Suomessa toimii Turussa birgittalaissääntökunnan luostari, joka on aloittanut toimintansa 1986. Sen kymmenestä sisaresta pääosa on ulkomaalaissyntyisiä. Turussa toimii myös luostarin toimintaa tukeva, siihen liittyvä maallikkoryhmä eli oblaatit, jossa on myös miesjäseniä. Turun luostarin yhteydessä on nykyaikainen kirjaston, kokoustilat ja televisiohuoneen sisältävä vieraskoti 50 vieraalle sekä nuorille naisille 10-paikkainen opiskelijakoti[4]. Lohjalla sijaitsevassa Katolisen kirkon Stella Mariksessa birgittalaissisaret tekevät merkittävää työtä vetämällä leirejä etenkin lapsille ja nuorille sekä retriittejä aikuisille.

Uudella ajalla Suomessa on toiminut myös kaksi muuta birgittalaiskommuniteettia, Helsingissä ja Koisjärvellä mutta niiden kummankin toiminta kesti vain muutaman vuoden.

Maailmanlaajuisesti birgittalaisluostareita on ympäri maailmaa yli 40 luostarissa. Sääntökunnan äitiluostari sijaitsee nykyään Roomassa. Järjestön tunnetuin tunnus on mustan päähupun päällä kannettava valkonauhainen, orjantappurakruunua symboloiva, punaisin lasijalokivin koristeltu ”Kristuksen kruunu”.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]