Louisine Havemyer
Louisine Waldron Elder Havemyer (28. heinäkuuta 1855 New York - 6. tammikuuta 1929 New York) oli yhdysvaltalainen feministi, taiteen keräilijä ja hyväntekeväisyyden harjoittaja.[1]
Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Louisine Havemyer syntyi rikkaan kauppiasperheen tyttäreksi. Perheen isä kuoli yllättäen vain 42-vuotiaana ja Louisinen äiti päätti pian tämän jälkeen matkustaa lapsineen tutustumaan Eurooppaan. Perheen mukaan otettiin täti Amanda McCready ja serkku, toimittaja Mary Mapes Dodge. Pariisissa Mary Mapes Dodge tutustutti Havemyerin Mary Cassattiin, joka oli yhdysvaltalainen impressionismista vaikuttunut taidemaalari. [2] [1] [3]
Havemyerin ja Cassattin ystävyydestä sai alkunsa Havemyerin taidekokoelma. Cassatt innosti Havemyeria ostamaan Edgar Degas’n työn ja lopputuloksena oli maailman suurin Degas-kokoelma. Kokoelma täydentyi myös Renoirin, Courbet’n, Manet’n ja Cézannen töillä. [4]
Louisine Havemyer solmi avioliiton vuonna 1883 Henry O. Havemyerin kanssa. Myös aviomies oli innokas taidekeräilijä. Hänen mielenkiintonsa suuntautui vanhoihin mestareihin ja japanilaiseen taiteeseen. Aviopari teki sopimuksen, että he kysyvät toisiltaan mielipidettä ennen hankintoja. Yhdessä he keräsivät lähes kaikkea: Frans Halsia, El Grecoa, Rembrandtia ja erilaisia taide-esineitä. Kriitikot kutsuivat heidän kokoelmaansa "parhaaksi ja viisaiten kerätyksi". [5]
Aviomiehen kuoltua vuonna 1907 Havemyer suuntasi tarmonsa naisten oikeuksien ajamiseen. Vuonna 1913 hän perusti Kansallisen naisten puolueen yhdessä radikaalifeministi Alice Paulin kanssa. Havemyerista tuli merkittävä toiminnan rahoittaja. Hän herätti huomiota vuonna 1919 polttamalla presidentti Woodrow Wilsonin kuvan. Tekonsa vuoksi hän oli yhden yön vankilassa yhdessä häntä huomattavasti nuorempien naisasianaisten kanssa. [6] [4]
1920-luvulla Havemyer oli aktiivinen naisasianainen ja kirjoitti muistelmateoksensa. Ne hän osoitti pojanpojalleen ja kehotti tätä myös jatkamaan naisten aseman parantamista. Ystävyys Pariisissa asuvaan Mary Cassattiin säilyi läpi loppuelämän: hän vieraili usein ystävänsä luona. Vuonna 1929 hän teki testamenttinsa: Metropolitan Art Museum saisi 113 maalausta ja 29 muuta teosta. Lopuista saisivat lapset valita mieleisensä. Pitkään sairastettuaan Havemyer kuoli vuonna 1929. [7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b https://web.archive.org/web/20060327174247/http://academics.smcvt.edu/shelburnemuseum/sestey/Louisine%20Elder%20Havemeyer.htm
- ↑ http://archive.org/details/havemeyersimpres00weit/page/20/mode/2up
- ↑ (1979) Lady of the silver skates : the life and correspondence of Mary Mapes Dodge, 1830-1905. Jamestown, R.I.: Clingstone Press, 77. ISBN 0-9602454-1-3.
- ↑ a b http://www.dailyartmagazine.com/louisine-havemeyer/
- ↑ https://www.dailyartmagazine.com/louisine-havemeyer/
- ↑ http://books.google.fi/books?id=TJZF2IhysUcC&pg=PA204&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false
- ↑ https://web.archive.org/web/20060327174247/http://academics.smcvt.edu/shelburnemuseum/sestey/Louisine%20Elder%20Havemeyer.htm
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://cdm16028.contentdm.oclc.org/digital/collection/p15324coll10/id/194737
- http://library.metmuseum.org/record=b1698309~S1
| ||||||||||||||||||
