Louise Colet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Louise Colet

Louise Colet (o.s. Révoil; 15. elokuuta 1810 Aix-en-Provence, Ranska9. maaliskuuta 1876 Pariisi) oli ranskalainen runoilija. Hän avioitui muusikko Hippolyte Colet’n kanssa osaksi päästäkseen pois kotiseudultaan ja Pariisiin.

Pariisissa Colet tarjosi teoksiaan julkaistavaksi, ja pian hän sai Ranskan akatemian kahden tuhannen frangin palkinnon, ensimmäisen neljästä akatemialta saamastaan palkinnosta. Jotkut kriitikot väittävät nykyisin hänen saaneen palkintonsa vaikutusvaltaisten ystäviensä ansiosta. Hänen salongissaan kävi Pariisin kirjallisen yhteisön edustajia, kuten Victor Hugo.

Vuonna 1840 hänelle syntyi tytär Henriette, mutta sen paremmin hänen miehensä kuin hänen rakastajansa Victor Cousin ei tunnustanut lasta omakseen. Myöhemmin Colet oli Gustave Flaubertin, Alfred de Musset’n ja Abel Villemainin rakastajatar. Miehensä kuoleman jälkeen Colet elätti itsensä ja tyttärensä kirjailijana.

Hänen veljensä oli taidemaalari Pierre Révoil.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fleurs du midi (1836)
  • Penserosa (1839)
  • La Jeunesse de Goethe (1839)
  • Les Coeurs brisés (1843)
  • Les Funérailles de Napoléon (1840)
  • La Jeunesse de Mirabeau (1841)
  • Lui (1859)
  • Enfances Célèbres (1865)
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.