Lohtajan kirkko
| Lohtajan kirkko (Sofia Magdalenan kirkko) | |
|---|---|
 Lohtajan kirkko kesäpäivänä. |
|
| Sijainti | Lohtajan kirkkotie 2 B, Lohtaja, Kokkola |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Oulun hiippakunta |
| Seurakunta | Lohtajan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1768 |
| Suunnittelija | Matti Honka (Matts Lillhonga) |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 720 |
 |
|
Me emme sure niinkuin ne joilla ei ole toivoa
Lohtajan kirkko (toiselta nimeltään Sophia Magdalenan kirkko, kuningas Kustaa III:n puolison mukaan) on Lohtajan seurakunnan puinen vuonna 1768 rakennettu ristikirkko, joka sijaitsee Lohtajan kirkonkylässä Kokkolan kaupungin alueella Oulun hiippakunnassa. Nykyinen kirkko on Lohtajalla joko neljäs tai viides. Tämä kirkko on rakennettu edellistä korkeammalle paikalle, jotta merenkävijät voisivat käyttää sitä maamerkkinään.[1] Kirkko on kylän visuaalinen keskipiste.
Nykyistä edeltäneet kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asiakirjamerkinnän mukaan Lohtajan ensimmäinen kirkko olisi rakennettu uskonpuhdistuksen alkamisvuonna 1517. Sitä seuraavien kirkkojen vaiheita on kirjattu nykyisen kirkon pilariin:
"Se ensimäinen Kircko on ollut Wähäi Capelli rakettu 1576 Lochtajan Kircko maalle Wuonna 1617 on se mahan jaotettu ja yxi usi siawambi siallerakettu. Wuonna 1643 sinä 14 p. Juliuxes syttyi se pitkäisen tulesta ja paloi ylös caickein Kelloins ja Caunistuxens cansa."[1]
Nykyistä kirkkoa edeltänyt vuonna 1644 rakennettu kirkko oli pitkäkirkko, jossa oli iso torni ja useita pieniä torneja. Se purettiin keväällä 1768 lahovikojen takia, ja koska iso torni alkoi kallistua.
Rakentaminen ja käyttöönotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunnettu Kokkolan Vitsarista kotoisin ollut rakennusmestari Matti Honka (Matts Lillhonga) piirsi nykyisen kirkon ja myös johti rakennustöitä. Lohtajan kirkkoa pidetään yhtenä hänen parhaista töistään. Lohtajan kirkko on Länsi-Suomessa ainutlaatuinen. Karjalan kahtamoiset ovat pohjapiirrokseltaan samanlaisia, mutta niiden kattorakenne on erilainen. Lohtajan kirkko on lisäristeillä rakennettu, muodoltaan tasavartinen ristikirkko. Kirkossa on täyskorkeat kulmaulokkeet ja sisällä olevat neljä pilaria tukevat rakennetta. Paanukatto on jyrkkälappeinen ja sen keskellä on kahdeksankulmainen lanterniini. Ovien edessä on pienet eteishuoneet. Ulkoseinissä on vaaka ponttilautaverhous, joka on 1800-luvun lopulle tyypillinen.[1][2]
Nykyisen kirkon ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin tiettävästi 12. toukokuuta 1769.[1]
Esineistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon luultavasti tunnetuin esine on Mikael Toppeliuksen vuosina 1770–1773 maalaama kolmiosainen alttaritaulusarja eli triptyykki. Lohtajan kirkon alttaritauluissa sanotaan hänen värienkäyttönsä puhjenneen loistoonsa.[1]
Edellisestä kirkosta peräisin olevaa esineistöä on säilynyt isovihan aikaisista ryöstöretkistä huolimatta. Tätä esineistöä, kuten saarnastuoli, kastemalja, laiva, tiimalasi, virsitaulu, kynttiläkruunuja, lampetteja ja tekstiilejä, on käytössä nykyisessä kirkossa. Saarnastuoli kaikukatoksineen on kaarevalinjainen ja erityisen koristeellinen. Sen rakentaja oli veteliläinen Nikkari-Erkki 1758 ja koristeluista vastasi kokkolalainen taidemaalari Johan Backman. Edellisen kirkon seinälautoja on käytetty nykyisen kirkon rakenteissa, ja niissä on Christian Wilbrandtin maalaamia enkeleitä.[1]
Kellotapuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon pohjalaistyyppisen renessanssitapulin[2], joka on hieman kirkkoa vanhempi, rakensi alun perin kruunupyyläinen Nils Holgers 1732 ja miltei kokonaan uudestaan 1752 kälviäläinen Iisakki Nissi. Tapuli siirrettiin nykyisen kirkon rakennusvaiheessa nykyiselle paikalleen.[2] Erityisen kaunisäänisinä pidetyt kirkonkellot ovat vuosilta 1686 ja 1758. Tapuli uudistettiin vuonna 1910. Kesäaikaan, erityisesti Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien aikana, tapulissa pidetään Tapulikahvilaa, jonka tuotto menee lähetystyölle.[3] Tapulin seinustalla on Puu-Pietariksi kutsuttu papinasuinen vaivaisukko.[2] Kirkon triptyykin maalanneen Mikael Toppeliuksen pojanpoika Zachris Topelius on kirjoittanut sadun Lohtajan puuäijästä.[4]
Uudistukset ja peruskorjaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lohtajan kirkko on alun perin ollut hirsipintainen, mutta se on vuorattu myöhemmin laudoilla sekä sisältä että ulkoa.[1]
Kirkko uudistettiin perusteellisesti vuosina 1905–1907, jolloin se vuorattiin sisältä ja ulkoa sekä ikkunat laajennettiin ja penkit uusittiin. Myöhemmin vuosina 1955–1956 sisätila ja ikkunat kuitenkin palautettiin alkuperäiseen asuunsa konservaattori Thorvald Lindqvistin johdolla. Lindqvist olisi halunnut entisöidä myös vuonna 1905 peitetyt pilarit, mutta kovalevyt poistettiin vasta vuosituhannen taitteessa.
Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 2009. Arkkitehti Tapani Kaukoniemi löysi entisöitävät aikaisemmat värisävyt vanhojen maalikerrosten alta. LVI-töiden lisäksi äänentoistolaitteet uusittiin, ulkoportaat vaihdettiin kivisistä puisiksi ja kivijalkaa vahvistettiin. Kirkonkellojen soitto automatisoitiin.[5] Piispa Samuel Salmi toimitti kirkon uudelleen vihkimisen 31. tammikuuta 2010.[1][4]
Lohtajan kirkon ulkoväri on vaihtunut eri aikakausina punamullasta valkoiseen ja nykyiseen keltaiseen. 1800-luvulla kirkko oli kaksivärinen, sen alaosa oli punainen ja yläosa keltainen.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Lohtajan kirkon historia Lohtajan seurakunta. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ a b c d Lohtajan kirkko ja pappila, RKY www.rky.fi. Museovirasto. Viitattu 13.3.2021.
- ↑ Lohtajan kellotapuli Lohtajan seurakunta. Arkistoitu 9.6.2019. Viitattu 9.6.2019.
- ↑ a b Lohtajan kirkko 250 vuotta Kokkolan seurakuntayhtymä. Viitattu 6.11.2022.
- ↑ Remontti toi Lohtajan kirkkoon uutta ja vanhaa Yle Uutiset. 11.12.2009. Viitattu 6.11.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anttiroiko-Mehtälä, Helena & Jukkola, Tuomo: Lohtajan kirkko 250 vuotta. Lohtaja: Lohtajan seurakunta, 2019.
- Lohtajan seurakunnan diakoniatoimikunta: Lohtajan vaivaisukko 150-vuotias. Lohtaja: Lohtajan seurakunnan diakoniatoimikunta, 1975.
- Luho, Ville & Luukko, Armas: Suur-Lohtajan historia. 1, Esihistoriallisesta ajasta Suomen sotaan. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1957.
- Junkala, Leevi & Niemelä, Maria: Suur-Lohtajan historia. 2, vuodet 1809-1917. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1977. ISBN 951-99109-9-9.
- Ekman-Salokangas, Ulla: Suur-Lohtajan historia. 3, 1910-luvulta 1980-luvulle. Kannus: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 2004. ISBN 952-91-6973-6.
- Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan liitto, Sigma Konsultit Oy 2001.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||
| ||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
