Livadijan palatsi
Livadijan palatsi (ukr. Лівадійський палац, Livadijskyi palats) on palatsikompleksi Livadijan kaupunkityyppisessä taajamassa Jaltan kaupungissa Krimillä Ukrainassa. Se on toiminut muun muassa Venäjän keisari Nikolai II:n kesäasuntona, ja vuonna 1945 siellä järjestettiin Jaltan konferenssi.
Ippolit Monighettin suunnittelema Livadijan vanha suurpalatsi rakennettiin 1860-luvulla Venäjän keisarin puolalaiselta Potockin aatelissuvulta ostamille maille. Vanhan palatsin tilalle rakennettiin vuosina 1910–1911 Nikolai II:n kesäasunnoksi Nikolai Krasnovin suunnittelema Valkoinen palatsi eli Suurpalatsi. Palatsi noudattelee pääosin italialaista renessanssityyliä, mutta siinä on myös elementtejä bysanttilaisesta, goottilaisesta ja arabialaisesta arkittehtuurista sekä modernismista. Palatsissa on 116 huonetta ja sen kokonaispinta-ala on 5855 neliökilometriä. Kerroksia on pääosin kaksi mutta paikoitellen kolme. Valkoisen palatsin yhteydessä sijaitsee vuonna 1864 rakennettu bysanttilaistyylinen Ristin ylentämisen kirkko. Palatsista ja puistosta koostuvalla kompleksilla on pinta-alaa yhteensä 40,1 hehtaaria.[1]
Vuosina 1921–1925 palatsi toimi museona, jossa oli näytillä keisariperheen omaisuutta. Sittemmin se toimi talonpoikaisparantolana, minkä myötä sieltä ryöstettiin arvoseineitä. Helmikuussa 1945 palatsin Valkoisessa salissa järjestettiin Jaltan konferenssi. Palatsi toimi Josif Stalinin datšana vuodesta 1946 hänen kuolemaansa asti, minkä jälkeen sitä käytettiin jälleen parantolana. Vuonna 1974 viisi salia palatsissa muutettiin Jaltan konferenssista kertovaksi museoksi. Vuosina 1988–1992 palatsia remontoitiin. Vuonna 1993 Krimin kulttuuriministeriö antoi palatsille valtionmuseon statuksen. Vuonna 2009 museo lisättiin Ukrainan kansallisen kulttuuriperinnön kohteiden listalle.[1]
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palatsin suuri sali.
Italialaistyylinen sisäpiha.
Ristin ylentämisen kirkko.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Petrova, E. B.: Лівадійський палац-музей Енциклопедія сучасної України. Інститут енциклопедичних досліджень НАН України. Arkistoitu 4.2.2023. Viitattu 2.2.2023. (ukrainaksi)