Lisärangaistus
Lisärangaistus on rangaistusmuoto, jota ei voida tuomita yksinään, vaan varsinaisen rangaistuksen eli päärangaistuksen ohella.
Lisärangaistukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa rikosoikeudessa käytettyjä lisärangaistuksia olivat aiemmin kansalaisluottamuksen menettäminen, todistajaksi kelpaamattomuus,[1] kelpaamattomuus maan palvelukseen ja asianajajalle langetettava kelpaamattomuus ajamaan jonkun toisen henkilön asiaa oikeudessa tai viranomaisessa. Rikokseen syyllistynyt virkamies voitiin viraltapanon ohella tuomita maan palvelukseen kelpaamattomaksi määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään 15 vuodeksi. Tänä aikana kyseistä henkilöä ei voinut nimittää tai valita mihinkään sellaiseen virkaan, toimeen tai tehtävään, jonka haltijaa oli rikoslain 2. luvun 14. pykälän mukaan pidettävä virkamiehenä. [2]
Lisärangaistukset poistettiin 1969.[3] Elinkautiseen vankeuteen tuomituille lisärangaistuksena määrätty valoisa yksinäishuone kumottiin rangaistusmuotona 1975.[4]
Sotilasarvon menettäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1944 rikoslakiin lisättiin edelleen voimassa oleva määräys (rikoslain 2. luvun 14a §), jonka mukaan henkilö, joka tuomitaan valtio- tai maanpetoksesta vankeuteen tai muusta rikoksesta vähintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, on lisäksi tuomittava menettämään sotilasarvonsa. Alinta sotilasarvoa ei kuitenkaan voida tuomita menetettäväksi.
Aiheesta väitelleen oikeustieteen lisensiaatti Jussi Koskisen mukaan sota-ajan poikkeusoloissa annettua määräystä sovellettiin alun perin vain vakinaisessa palveluksessa oleviin sotilashenkilöihin ja sen tarkoituksena on ollut estää rikoksesta tuomitun pääsy tärkeisiin sota-ajan tehtäviin. Koskinen on vaatinut kyseisen kohdan poistamista rikoslaista, koska sitä voidaan hänen mukaansa käyttää mielivaltaisesti. [5]
Lisärangaistukset urheilussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös urheilussa käytetään lisärangaistuksia. Esimerkiksi jääkiekko-ottelussa tapahtuneesta tappelusta seuraa erotuomarin antama ottelurangaistus, jonka lisäksi SM-liigan kurinpitopäällikkö voi määrätä yhden tai useamman ottelun pelikiellon lisärangaistuksena.