Lippisch P.10

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
P.10
Li P.10 rynnäkkölentokone
Li P.10 rynnäkkölentokone
Tyyppi Rynnäkkölentokone
Alkuperämaa  Saksa
Valmistaja Messerschmitt
Suunnittelija Rudolf Rentel
Valmistusmäärä 0 kpl

Lippisch P.10 on nimitys kahdelle toisistaan eroavalle toisen maailmansodan aikana toteutetulle saksalaiselle lentokoneprojektille, jotka jäivät suunnitteluasteelle. Pommikoneprojektista oli vastuussa Hermann Wurster ja rynnäkkökoneprojektista Rudolf Rentel.

Suunnittelu ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdelle lentokoneprojektille on annettu nimitys Lippisch P.10, joista toinen keskittyi pommikoneen suunnitteluun, ja toinen rynnäkkökoneen.

Lippisch P.10 (pommikone)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä projekti kantautuu vuoden 1942 toukokuulta, ja siitä oli vastuussa Hermann Wurster. Projektin tarkoituksena oli suunnitella suurnopeuksiin kykenevä pyrstötön pommikone.[1]

Lentokoneen voimanlähteenä tuli toimia Daimler Benz DB 606 moottori, joka koostui kahdesta vierekkäin asennetusta DB 601 moottorista tuottaen 2,700hv. Moottori sijaitsi suoraan ohjaamon takana, ja se pyöritti 4-lapaista työntöpotkuria jatkoakselin avulla. Koneessa käytettiin sisäänvedettävää kolmipyöräistä laskutelinettä. Koneen siivet olivat taitettuna noin 33 asteen kulmassa taaksepäin. Koneen ohjaamoa peitti pienehkö kuplanmuotoinen lasikupu, ja koneen nokka oli myös lasitettu näköpaneeleilla pommien tähtäämistä varten. Kone oli aseistettu kahdella tykillä, sijaiten siipien juurissa, sekä kykeni kuljettamaan pommilastia aina tuhanteen kiloon saakka.

Li P.10 Pommikone

Saksan ilmailuministeriön (RLM) asiakirjoissa tämä projekti esiintyi nimellä Me 334, mutta tätä nimitystä ei tähän mennessä olla voitu vahvistaa 100% varmuudella. Kaiken kaikkiaan tämäkään projekti ei edennyt suunnitteluvaihetta pidemmälle, sillä RLM: n varat eivät riittäneet mallinnoksen valmistamiseen.[2]

Lippisch P.10 (rynnäkkölentokone)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä projekti kantautuu vuoden 1941 marraskuulta, ja siitä oli vastuussa Rudolf Rentel. Projektin tarkoituksena oli suunnitella kahdella turbojetillä varustettu pyrstötön rynnäkkölentokone.[3]

Ulkonäöltänsä kone muistutti suurennettua Me 163 hävittäjää. Koneen kaksi turbojettiä sijaitsivat rungon molemmin puolin siipien juurissa. Ohjaamon takana sijaitsi kaksi suurta polttoainesäiliötä. Näiden polttoainesäiliöiden alapuolelle jäi tilaa pommiruumalle, johon mahtui pommilastia tuhanteen kiloon saakka. Koneen aseistuksena toimi kahdet MG 151/20 20mm lentokonetykit koneen nokassa, sekä toiset kaksi koneen pyrstössä. Näitä pyrstössä sijaitsevia konekiväärejä olisi pilotti käyttänyt periskoopin avulla. Koneen laskuteline koostui kahdesta sisäänvedettävästä renkaasta siivissä, sekä kannuspyörästä. Kone suunniteltiin kaksipaikkaiseksi, mutta muutettiin myöhemmin yksipaikkaiseksi. Projekti ei edennyt suunnitteluvaihetta pidemmälle.[4]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P.10 (pommikone)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miehistö: 1
  • Pituus: 9,85 m
  • Kärkiväli: 16,00 m
  • Korkeus: 6,00 m
  • Siipipinta-ala: 53,00 m²
  • Voimalaite: Daimler Benz DB 606 moottori; 2 013 kW (2 700 hv)

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2 x MG 151/20 20 mm tykkiä
  • 1 x 1000 kg pommi

P.10 (rynnäkkölentokone)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miehistö: 1
  • Pituus: 8,15 m
  • Kärkiväli: 13,40 m
  • Korkeus: 3,80 m
  • Siipipinta-ala: 39,40 m²
  • Voimalaite: 2 x Junkers Jumo 004 turbojettiä

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4 x MG 151/20 20 mm tykkiä
  • 1 x 1000kg pommi

Suoritusarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suurin nopeus: 850 km/h

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.luft46.com/lippisch/lip10-2.html luft46.com.
  2. Dieler Herwig ja Heinz Rode: Luftwaffe Secret Projects - Ground Attack & Special Purpose Aircraft, s. 118. Motorbuch Verlag, 2003.
  3. http://www.luft46.com/lippisch/lip10-1.html luft46.com.
  4. Dieler Herwig ja Heinz Rode: Luftwaffe Secret Projects - Ground Attack & Special Purpose Aircraft, s. 39. Motorbuch Verlag, 2003.