Joseph Liouville
| Joseph Liouville | |
|---|---|
 Joseph Liouville |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1809 Saint-Omer, Ranska |
| Kuollut | 8. syyskuuta 1882 (73 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | École Polytechnique |
| Väitöstyön ohjaaja |
Siméon Poisson Louis Jacques Thénard |
| Instituutti |
École Centrale Paris École Polytechnique |
| Oppilaat | Eugène Charles Catalan |
| Tutkimusalue | kompleksianalyysi, differentiaaligeometria, topologia, lukuteoria, matemaattinen fysiikka |
| Tunnetut työt | Liouvillen lause |
Joseph Liouville (24. maaliskuuta 1809 Saint-Omer – 8. syyskuuta 1882 Pariisi) FRS FRSE FAS[1] oli ranskalainen matemaatikko.[2]
Liouville opiskeli École Polytechniquessä vuodet 1825–1827 ja toimi myöhemmin siellä professorina. Hänet nimitettiin Ranskan tiedeakatemian jäseneksi 1839 ja Royal Societyyn 1850.[2][1]
Nykyään hänet tunnetaan lähinnä funktioteorian alaan kuuluvasta Liouvillen lauseesta. Liouville tutki myös monia muita matematiikan osa-alueita. Esimerkiksi tason analyyttisessä geometriassa on toinenkin Liouvillen lause: kartioleikkauksen C pisteestä P piirrettyjen tangenttien pituudet suhtautuvat toisiinsa kuten käyrän C tässä pisteessä olevien kaarevuussäteiden kuutiot.[3]
Hänen työnsä differentiaaliyhtälöiden reunaehtojen parissa johti Sturm-Liouville teoriaan, jota käytetään ratkaisemaan integraaliyhtälöitä. Tämä teoria, jolla on paljon merkitystä matemaattisessa fysiikassa, kehitettiin vuosien 1829–1837 välillä.[4] Tämä Liouvillen yhteistyö Jacques Sturmin kanssa on luultavasti tunnetuin 1800-luvun puolivälin ranskalaisen analyysin tulos.[3]
Liouville tutki myös transsendenttilukuja. Hän konstruoi äärettömän luokan transsendenttilukuja käyttäen ketjumurtolukuja. Vuonna 1851 hän julkaisi tuloksia transsendenttiluvuista ilman riippuvuutta ketjumurtoluvuista. Liouvillen luku on 0,1100010000000000000000010000..., jossa desimaalikehitelmässä on 1 paikassa n! ja 0 muuten.[3][4]
Elämänsä aikana Liouville julkaisi noin 400 tutkimusartikkelia, joista 200 käsitteli lukuteoriaa.[1][4]
Liouvillen mukaan on nimetty katu Pariisissa ja kraatteri kuussa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d J. J. O’Connor & E. F. Robertson: Joseph Liouville St Andrewsin yliopisto. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Biographical Index of Former Fellows of the Royal Society of Edinburgh 1783–2002. The Royal Society of Edinburgh. ISBN 090219884X. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 798–802. "Analyysi Ranskassa". Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.
- ↑ a b c Joseph LiouvilleArkistoitu kopio .stetson.edu. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
