Linnahall
| Linnahall V. I. Leninille nimetty kulttuuri- ja urheilukeskus (1980-1991) |
|
|---|---|
 Linnahall, kuva mereltä käsin vuodelta 2006. |
|
| Osoite | Mere puiestee 20 |
| Sijainti | Tallinna, Viro |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kulttuuri- ja urheilukeskus |
| Valmistumisvuosi | 1980 (rakennettu 1976-1980) |
| Suunnittelija | Raine Karp ja Riina Altmäe |
| Omistaja | Tallinnan kaupunki (34 %), Tallink-konserni (33 %) ja Infortar (33 %) |
| Julkisivumateriaali | kalkkikivi ja dolomiitti |
|
Kotisivu https://www.linnahall.ee |
|
 |
|
Linnahall (suom. Kaupunginhalli) on kulttuuri- ja urheilukeskus Tallinnassa, Virossa. Satama-alueella sijaitseva Raine Karpin ja Riina Altmäen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1980 Moskovan kesäolympialaisten purjehduskilpailuja varten. Alun perin keskuksen nimi oli "V. I. Leninille nimetty kulttuuri- ja urheilukeskus", joka sai Viron itsenäistyttyä syksyllä 1991 nykyisen nimensä.[1] Rakennuksessa on 4 800-paikkainen amfiteatteri sekä jäähalli. Koska Tallinnan satamaan johtava rautatiehtä ei voinut siirtää rakennuksen rakentamisen aikana, rakennus toimi myös jalankulkijoiden rautatiesiltana.[2] Linnahall-projektin suunnitellut ja toteuttanut ryhmä sai tunnustuksena työstään vuonna 1984 Neuvostoliiton valtionpalkinnon.
Linnahallin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnahall tuli tunnetuksi Viron itsenäistymisen eli laulavan vallankumouksen aikaan, jolloin mm. Kansanrintaman perustamiskokous järjestettiin 1.-2. lokakuuta 1988 Linnahallin tiloissa.
Linnahallin urheilukeskuksen puolella olevaa jäähallia käytti jääkiekkojoukkue Tallinna HK Stars kotikenttänään vuosina 2002-2009.[3]
Linda Linen terminaali sijaitsi rakennuksen lähistöllä. Linnahallin tulevaisuus on ollut vaakalaudalla muutaman vuosikymmenen ajan.[4] Rakennus liitettiin vuonna 1997 suojeltavien rakennuskohteiden listaan.[5] Rakennuksen yhteydessä sijaitsee helikopterikenttä, jota muun muassa Copterline käytti.
Linnahallin käyttösuunnitelmista tulevaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sittemmin rakennus on pitkälti autioitunut. Viimeiset tapahtumat ovat vuodelta 2010. Tallinnan kaupunki on tehnyt useampia suunnitelmia ja aiesopimuksia Linnhallin tulevaisuuden käytölle. Jo vuonna 2003 pidettiin kaupungin järjestämä arkkitehtuurikilpailu, jonka tavoitteena oli luoda visio Linnahallin tulevaisuuden käytöstä ja lueen suunnitteluratkaisu. Myöhemmin eräänä uudelleenkäyttömahdollisuutena on esitetty sijoittaa rakennukseen esimerkiksi 5 300-paikkainen konsertti- ja kokoustila.[1]
Tallinnan kaupungin neuvosto päätti 2015 peruskorjata Linnahallin.[6] Suunnitelmien toteutus kuitenkin viivästyi. Vuonna 2020 Tallinnan kaupunki, laivayhtiö Tallink ja sijoitusyhtiö Infotar tekivät sopimuksen, jonka mukaan ne rakentavat Linnahalliin uuden matkustajasataman, jonka yhteyteen tulee myös kokouskeskus, hotelli ja kauppakeskus.[7]
Linda Linen kantosiipialukset Linnahallin sivussa olevassa satamassa.
Copterlinen helikopteri rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla helikopterikentällä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tallinn’s Linnahall could house 5,300-seat orchestra hall, conference center 27.8.2016. err.ee. Viitattu 28.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Kantokorpi, Otso: Sankarimatkailijan Neuvosto-Tallinna, s. 93. Helsinki: Like, 2006. ISBN 951-581-108-2.
- ↑ Linnahalli jäähall sulgeb kevadel uksed postimees.ee. Viitattu 8.4.2009. (viroksi)
- ↑ Purkaminen ja rapistuminen neuvostoarkkitehtuurin uhkana Tallinnassa 23.2.2010. Yle Uutiset. Viitattu 11.10.2012.
- ↑ Kultuurimälestiseks tunnistamine 18.7.1997. err.ee. Viitattu 29.7.2020. (viroksi)
- ↑ Ajalugu linnahall.ee. Viitattu 7.8.2017. (viroksi)
- ↑ Kilpailu kiihtyy Tallinnan satama-alueella – Valtio-omisteinen Tallinnan satama ja laivayhtiö Tallink rakennuttavat vierekkäin kahta tapahtumakeskusta hs.fie. Viitattu 27.2.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Linnahallin verkkosivusto (viroksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linnahall Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta