Leppävaaran Torni

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Leppävaaran torni)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leppävaaran Torni
Leppävaaran Torni elokuussa 2011.
Leppävaaran Torni elokuussa 2011.
Tiedot
Sijainti Espoo,Suomen lippu Suomi
Rakennettu 2008 - 2010
Käyttötarkoitus asuinrakennus
Tila valmis
Yritykset
Arkkitehti Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky
Urakoitsija Skanska
Tekniset tiedot
Kerroksia 21
Hissien määrä 2
Korkeus
Kattokorkeus 68 m
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Leppävaaran Torni on tornitalo Espoon Leppävaarassa osoitteessa Valurinkuja 2. Torni sijaitsee aivan Leppävaaran rautatieaseman ja kauppakeskus Sellon vieressä. Rakennuksen korkeus on 68 metriä ja siinä on yhteensä 21 kerrosta.[1] Se on Meritornin ja Niittyhuipun jälkeen Espoon kolmanneksi korkein asuinrakennus.

Rakennuksen tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen julkisivussa on käytetty luonnonkivipintaisia graniittilaattoja sekä valkobetonia.
Leppävaaran Torni kuvattuna Panorama Towerin juurelta

Tornitalon rakensi Skanska Talonrakennus Oy ja sen pääsuunnittelijana toimi Timo Vormala Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:stä.[2] Rakennuksessa on asuntoja yhteensä 113 ja ne ovat kaksioita ja kolmioita joiden pinta-alat vaihtelevat 44,5 – 77,5 m² välillä.[1] Kaikissa asunnoissa on liukulasitettu parveke ja useimmissa myös oma sauna.[3] Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ja sen siipiosassa on kaksi liikehuoneistoa, kuivaushuone, ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot, huoneistokohtaiset irtaimistovarastot sekä jätehuone.[3][4] Ullakkokerroksessa ovat yhtiön saunaosasto, kerhohuone ja aurinkoterassi sekä teknisiä tiloja.[5] Toisessa kerroksessa on asukkaiden käyttössä oleva yhteistila.[3] Tontin ahtauden vuoksi rakennettiin terassipiha sivusiiven katolle, ja se suojattiin melusyistä lasiseinillä.[6] Rakennuksessa on kaksi porrashuonetta, joista toiseen mennään ulkotilan kautta, toiseen johtaa palosulkuna toimiva tuulikaappi.[6] Rakennuksessa on kaksi hissiä joilla pääsee sisääntulokerroksesta ullakkokerrokseen. Asuinhuoneistot, parvekkeet, varastot sekä talosauna ja kerhohuone on varustettu automaattisella sprinkler-sammutusjärjestelmällä.[4] Aivan rakennuksen huipulla on myös helikopterin laskeutumistasanne, jolta asukkaita voidaan hakea tulipalon yllättäessä.[7] Viereisellä tontilla sijaitsevasta pysäköintitalosta on yhtiön asukkaille varattu 79 osakkeina myytävää autopaikkaa.[3] Tornitalossa on 10G/10G valokuituverkko ja asunnot ovat kytkettynä 1000M/1000M laajakaistaan [8].

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tontti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksen tontti oli aikaisemmin kaavoitettu toimitilarakentamiselle. Kaavassa oli määritelty rakennukselle 16 kerrosta, samoin kuten junaradan toisella puolella olevassa Panorama Towerissa. Kaavoituksessa näistä kahdesta samankorkuisesta tornista suunniteltiin paria jotka muodostaisivat portin Leppävaaraan. Toimistokerrosten korkeus on yleensä korkeampi kuin asuinkerrosten. Tästä syystä rakennuksen pääsuunnittelija haki asemakaavamuutosta jossa rakennuksen kerrosmäärä kasvatettaisiin 20:een, jolloin sen korkeus vastasi lähes Panorama Towerin korkeutta.[6] Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen syksyllä 2005, mutta kaavasta tehty valitus viivästytti hanketta yli vuodella.[5] Tämän lisäksi Skanska lykkäsi rakentamisen aloitusta pääkaupunkiseudun asuntokaupan lamaantuessa.[9] Rakentaminen aloitettiin lopulta elokuussa 2008.[5]

Arkkitehtitoimisto suunnitteli rakennuksesta ja kaikesta sen talotekniikasta 3D-mallin. Tämän lisäksi Enterprixe Oy teki Leppävaaran tornista kerroskohtaisen tuotantomallin, joiden avulla taloa alettiin rakentaa.[10] Tontin pohja on vetelää savimaata ja tästä syystä perusta oli paalutettava suurpaaluilla, joita tarvittiin yhteensä 58 kappaletta. Maaperässä ei ollut sivuttaisvakauta, minkä vuoksi rakennus piti ankkuroida kallioon jännitetyillä vinokaapeleilla.[6]

Runko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alimpien kerrosten runkotyöt alkoivat paikallavaluseinien muotittamisella ja näihin liittyvien ulkoseinäelementtien asentamisella.[10] Rakentaminen eteni huoneisto kerrallaan. Heti kun kerroksen elementit ja pystymuotit oli asennettu, aloitettiin holvimuotin latominen ja varustelu eli sähkö- ja putkityöt sekä raudoitus. Rakennuksen kantavat rakenteet ovat elementtejä. Ensimmäisen kerroksen väliseinät on kaikki valettu paikallaan. Toisesta kerroksesta kahdeksanteen kerrokseen osittain paikallavalaen rakenteiden jäykistysten vuoksi.[6] Huoneistojen välisten seinien paksuus on 2. – 6. kerroksessa 240 mm ja muualla 200 mm. Ulkoseinät ovat pääosin valkobetonipintaisia ja vähäisiltä osin pinnoitettuja sandwich- elementtejä. Rakennuksen kahdessa alimmaisessa kerroksen julkisivussa käytettiin luonnonkivipintaisia graniittilaattoja, osittain sandwich- ja osittain kuorielementtejä.[4]

Yhden kerroksen tekemiseen meni keskimäärin viisi työpäivää. Yhdeksännestä kerroksesta ylöspäin väliseinät vaihtuivat elementeiksi ja kerrokset saatiin valmiiksi neljässä päivässä.[6] Talon runko saavutti harjakorkeuden syyskuun lopulla 2009.[10] Lokakuun lopulla tehtiin vielä rakennuksen kattotöitä ja ne saatiin valmiiksi sopivasti ennen talvea. Vesikattona on kumibitumikermieristetty tasakatto.[4] Rakennus valmistui vuonna 2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Länsiväylä 18.07.2007 s.6-7.
  2. skanska.fi, Skanska rakentaa Leppävaaraan tornitalon
  3. a b c d Skanska, Leppävaaran torni, Esite.
  4. a b c d Skanska, Rakennustapaseloste doc.
  5. a b c Taloforum, Leppävaaran asuintorniprojekti.
  6. a b c d e f Projektiuutiset, Leppävaaran Torni.
  7. Helsingin Sanomat 25.10.2009, Lama lykkää tornitalojen rakentamista.
  8. Klaus Nurmi: Insinööri kyllästyi kotiliittymän maksuihin ja hommasi kerrostaloon huippunopean netin – näin se kävi Länsiväylä. Viitattu 7.7.2017.
  9. omakaupunki.fi, Rakentaminen hyytyi täysin pääkaupunkiseudulla.
  10. a b c rakennustieto.fi, Leppävaaran torni noussut täyteen korkeuteensa: ”Näin se olisi ennenkin pitänyt tehdä”.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]