Lelegit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lelegit olivat mahdollisesti esihistoriallinen kansa, mutta todisteet heistä ovat kokonaan mytologisia eli epäluotettavia. Näyttää siltä, että kreikkalaiset ovat käyttäneet termiä lelegit yleisnimenä nykyisen Kreikan mantereen, nykyisen Kreikan saariston ja Vähän-Aasian esikreikkalaisista asukkaista. Samalla tavalla on käytetty myös termiä pelasgit. Lelegejä on asunut esimerkiksi Sámoksen, Chíoksen ja Fokaian läheisillä rannikkoalueilla[1] ja Lakonianlahden rannoilla.[2] Lelegit eivät olleet protoindoeurooppalaisia eivätkä arjalaisia, vaan mahdollisesti kaukasidisia rodultaan. Lelegit olivat alkujaan merenkulkukansa, ja lisäksi he olivat taitavia puuseppiä. Lelegit rakensivat puusta laivoja ja taloja. Kansa asuikin alueilla, joilla oli saatavana puutavaraa. Lelegit halveksivat merirosvousta, eivätkä milloinkaan itse ryhtyneet tällaiseen.[3]

Kaarialaisen 200-luvulla eaa. eläneen kirjailijan Filippos Theangelalaisen mukaan lelegit olivat kaarialaisten maaorjia. Tämän vahvistaa myös antiikin kreikkalainen filosofi Plutarkhos teoksessaan Moralia. Antiikin kreikkalaisen historioitsijan Kallistheneen mukaan lelegit muuttivat Vähästä-Aasiasta nykyisen Kreikan alueelle kaarialaisten kanssa. Antiikin maantieteilijä Strabon kuvaa lelegejä nimellä planētes eli ”vaeltajat”.[4]

  1. Gorman, Vanessa B.: Miletos, the Ornament of Ionia: A History of the City to 400 B.C.E., s. 17. University of Michigan Press, 2001. ISBN 047211199X Teoksen verkkoversio (viitattu 12.5.2012). (englanniksi)
  2. Bardot, S. W.: Penelope - Princess of Lakonia: Translator's Epilogue & Endnotes, s. 12. AuthorHouse, 2011. ISBN 1456755609 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.5.2012). (englanniksi)
  3. Bardot, S. W.: Penelope - Princess of Lakonia: Translator's Epilogue & Endnotes, s. 26–28. AuthorHouse, 2011. ISBN 1456755609 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.5.2012). (englanniksi)
  4. Campbell-Dunn, GJK: The African Origins of Classical Civilisation, s. 77–78. AuthorHouse, 2008. ISBN 1434350800 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.5.2012). (englanniksi)