Lekyytti
Lekyytti (m.kreik. λήκυθος, lekythos) on antiikin Kreikassa käytetty pitkänomainen, suiposti alaspäin kapeneva kapeakaulainen ruukku, joka on tarkoitettu öljyn säilyttämiseen. Kuppimaisen suuosan terävä sisäreuna esti öljyn läikkymisen.[1]
Lekyytin matalasta jalasta lähtevä vartalo on hoikka, ja siinä on yksi pysty kädensija kiinni kapeassa kaulassa. Useimmiten lekyytti on maalattu käyttäen valkopohjatekniikkaa.
Lekyytti täytettiin öljyllä jumalille uhrattaessa ja asetettiin vainajan haudalle.[1] Sitä löytyy haudoista myös siksi, että sitä käytettiin naimattomien miesten ruumiiden voitelussa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X