Leena Siukonen-Penttilä
Leena Maija Siukonen-Penttilä (28. tammikuuta 1924 Viipuri – 17. joulukuuta 1994) oli suomalainen viulisti. Siukonen-Penttilä aloitti musiikkiharrastuksensa lapsena ja soitti viulun lisäksi pianoa. Viulusta tuli myöhemmin hänen pääinstrumenttinsa.[1]
Tultuaan ylioppilaaksi vuonna 1943 Siukonen-Penttilä opiskeli Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa Martti Paavolan ja viulunsoittoa Onni Suhosen johdolla.[2] Lisäksi hän opiskeli Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1952.[3] Vuonna 1945 hän voitti ensimmäiset Maj Lind -pianonsoittokilpailut ja suoritti diplomitutkinnon ja antoi ensimmäisen pianonsoittokonsertin 1946. Vuonna 1948 hän suoritti viuludiplomin ja antoi ensimmäisen viulunsoittokonsertin 1951.[1] Siukonen-Penttilä toimi Sibelius-Akatemiassa viulunsoiton opettajana vuosina 1953–1990, viulumusiikin lehtorina vuosina 1969–1990 ja jousisoitinten ainejohtajana vuosina 1983–1987.[2] Vuosina 1956–1964 hän oli lisäksi Ilta-Sanomien musiikkiarvostelijana sekä useaan otteeseen Jean Sibelius -viulukilpailun tuomariston jäsen.[3]
Siukonen-Penttilän sisaria olivat sellisti Varpu Siirala (1925–2017) ja pianisti Inkeri Siukonen (1927–2014). Sisarukset esiintyivät Trio Siukosena. Heidän setänsä oli säveltäjä, kuoronjohtaja ja musiikkipedagogi Wilho Siukonen. Inkeri Siukosen puoliso vuosina 1956–1977 oli pianisti Kauko Kuosma.[2]
Siukonen-Penttilän puoliso vuodesta 1964 oli kirjailija Eino Penttilä. Heidän testamenttilahjoituksellaan Suomen Kulttuurirahastolle on perustettu Leena Siukosen ja Eino Penttilän rahasto, joka jakaa apurahoja suomalaisen viulunsoittotaidon edistämiseksi.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Rajamaa, Lassi: Leena Siukonen-Penttilä HS Ihmiset. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ a b c Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 394. Helsinki: Otava, 1997.
- ↑ a b c Leena Siukosen ja Eino Penttilän rahasto Suomen Kulttuurirahasto.
| ||||||||||
