Lauri Holappa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Holappa (s. 1982[1]) on valtiotieteiden tohtori ja Uuden talousajattelun keskus -ajatushautomon toiminnanjohtaja[2]. Hän on toiminut useiden vuosien ajan poliittiseen talouteen, rahoitusmarkkinoihin ja EU:n talouskysymyksiin erikoistuneena tutkijana Helsingin yliopistossa, sekä opettanut näihin aiheisiin liittyviä kursseja Helsingin ja Turun yliopistoissa[3]. Hän on toiminut myös Demos Helsingin vanhempana tutkijana[4][5] sekä vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana[3][6].

Uuden talousajattelun keskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 perustettiin uusi ajatuspaja Uuden talousajattelun keskus, jonka toiminnanjohtajana aloitti Holappa. Se kuuluu European Macro Policy Network -verkostoon, jota rahoittaa sen vuonna 2021 perustanut saksalainen Dezernat Zukunft -ajatushautomo.[7]

Väitöskirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holappa on väitellyt tohtoriksi vuonna 2020. Väitöskirjassaan The Bond-Market-Power Fallacy hän toteaa, että globaaleiden luottomarkkinoiden oletetaan usein asettavan valtioiden finanssipolitiikalle tiukkoja reunaehtoja, jotka täyttämällä valtio voi pitää lainojensa korot kohtuullisina. Holapan mukaan eräissä tapauksissa valtio voisi kuitenkin ohittaa luottomarkkinat kokonaan ja rahoittaa julkisia menojaan keskuspankkin rahoitusinstrumenttien avulla. Holapan tutkimus käsittelee valtioiden suvereniteetin vahvistamista suhteessa globaaleihin luottomarkkinoihin ja julkisen velan käsittelyä talouskriiseissä[8][9]. Väitöskirjan ohjaajana toimi professori Teivo Teivainen.

Jälkikeynesiläisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holappa on tullut tunnetuksi ennen kaikkea jälkikeynesiläisyyden tuomisesta suomalaiseen keskusteluun. Hän on ollut usein kommentaattorina ja asiantuntijana julkisuudessa euroalueen talouspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä[10][11][12].

Holappa piti yhdessä Jussi Ahokkaan kanssa vuosina 2010–2016 Suomen suosituimmaksi talousblogiksi noussutta Raha ja talous -blogia[13][14], jossa esiteltiin laajasti jälkikeynesiläisen talousteorian perusteita sekä analysoitiin kotimaista talouspolitiikkaa ja kritisoitiin uusklassista taloustiedettä. Holappa ja Ahokas julkaisivat vuonna 2014 myös jälkikeynesiläistä talousteoriaa esittelevän Rahatalous haltuun -kirjan.[15]

Holapan artikkeleita on julkaistu Politiikka-lehdessä, Tiede ja Edistyksessä, Poliittisessa taloudessa sekä monissa muissa kotimaisissa yhteiskuntatieteellisissä aikakauskirjoissa[16]. Lisäksi hän on toiminut kolumnistina muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä[17], Ylioppilaslehdessä[18] ja Peruste-lehdessä[19]. Holappa pitää yhdessä viestinnän tutkija Timo Harjuniemen kanssa talouden ja politiikan asioita käsittelevää Poliittinen talous -podcastia.[20]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Ahokas, Lauri Holappa: Rahatalous haltuun – Irti kurjistavasta talouspolitiikasta. Like, 2014. ISBN 978-952-01-1023-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Rahatalous haltuun Like Kustannus. Viitattu 26.5.2021.
  2. ↑ Talouspolitiikka | Suomessa aloittaa uusi ajatuspaja, joka haluaa eroon talouskuripuheesta: ”Olen varautunut paskamyrskyyn” Helsingin Sanomat. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023.
  3. ↑ a b Opetusministeri Li Anderssonin esikunnassa muutoksia Valtioneuvosto. Viitattu 26.5.2021.
  4. ↑ Lauri Holappa Demos Helsinki. Arkistoitu 26.5.2021. Viitattu 26.5.2021.
  5. ↑ Demos Helsinki vahvistaa tutkimusosaamistaan neljällä tohtorilla Demos Helsinki. 2.10.2020. Viitattu 26.5.2021.
  6. ↑ Erityisavustajat Valtioneuvosto. Arkistoitu 31.5.2021. Viitattu 26.5.2021.
  7. ↑ Suomessa aloittaa uusi ajatus­paja, joka haluaa eroon talouskuri­puheesta: ”Olen varautunut paska­myrskyyn” Helsingin Sanomat. 6.10.2023.
  8. ↑ https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314691
  9. ↑ Väitös: Keskuspankkirahoitus vapauttaisi valtiot luottomarkkinoiden talutusnuorasta Helsingin yliopisto. 25.5.2020. Viitattu 5.7.2020.
  10. ↑ Koivisto, Matti: "Kreikan velkoja tullaan leikkaamaan – Poliittisesti helpompaa kutsua pehmeäksi velkajärjestelyksi" Yle Uutiset. 12.8.2015. Viitattu 24.3.2018.
  11. ↑ Hiilamo, Elli-Alina: Näistä asioista Kreikan kohtalo riippuu mtv.fi. 06.07.2015. Arkistoitu 24.3.2018. Viitattu 24.3.2018.
  12. ↑ Savolainen, Jani: Suomalainen tutkija väläyttää vaiettua ratkaisua Kreikan kriisiin mtv.fi. 02.07.2015. Arkistoitu 24.3.2018. Viitattu 24.3.2018.
  13. ↑ Raha ja talous Raha ja talous. Viitattu 24.3.2018.
  14. ↑ Suomen suosituin talousaiheinen blogi on Raha ja talous Markkinointi & Mainonta. 27.2.2014. Viitattu 24.3.2018. (englanniksi)
  15. ↑ Ahokas, Jussi & Holappa, Lauri: Rahatalous haltuun – irti kurjistavasta talouspolitiikasta. Like kustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-01-1023-9.
  16. ↑ Research outputs Lauri Holappa tuhat.helsinki.fi. Viitattu 24.3.2018. (englanniksi)
  17. ↑ Holappa, Lauri: Natsipuolue kasvoi suureksi Kreikassa, mutta Suomessa samaa tuskin voisi tapahtua Helsingin Sanomat. 4.10.2016. Viitattu 24.3.2018.
  18. ↑ Holappa, Lauri: Lauri Holappa: Isänmaa voitti Ylioppilaslehti. 15.4.2011. Viitattu 24.3.2018.
  19. ↑ Holappa, Lauri: Hallituksen poliittisen projektin tulevaisuus on vihreiden käsissä Peruste. 5.3.2018. Viitattu 24.3.2018.
  20. ↑ Poliittinen talous SoundCloud. Viitattu 24.3.2018. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lauri_Holappa&oldid=22074633”