Lars Johan Ehrenmalm

Lars Johan Malm, aateloituna vuodesta 1720 Ehrenmalm (14. kesäkuuta 1688 Viipuri – 21. syyskuuta 1774 Turku) oli suomalainen virkamies ja valtiopäivämies.

Ura

Ehrenmalm tuli ylioppilaaksi Turussa 1703. Hän oli Turun hovioikeudessa auskultanttina 1707 ja hänestä tuli Kuninkaallisen tykistörykmentin Suomen tykistön sotatuomari 1708. Ehrenmalm joutui sotavangiksi venäläisten vallattua Viipurin 1710. Sotavankina Ehrenmalm oli Pietarissa kansliatöissä. Hän osti itsensä vapaaksi 1712 ja palasi Tukholmaan 1714 toimien sitten valtaneuvos Arvid Bernhard Hornin yksityissihteerinä.

Lars Johan Malm laati vankeutensa jälkeen vuonna 1716 painettavaksi tarkoitetun lähes 600 sivuisen käsikirjoituksen otsikolla Några Anmärkningar Angående det Ryska Rijketz nuvarande macht och styrkio, i anseende till Myckenheten af Manskap, Landetz fruchtbarhet, de inrättade Manufacturer, Handelen, Rijketz Inkomster, den nu befindtelige Land- och Siöö-Milicen och några andra Skiähl, som i den Siunde Boken finnes, Upsatte under desz fångenskap Ahr 1710-1713 af L.J. Malm. Suorasukaisesti ja kriittisesti Venäjää arvioivaa käsikirjoitusta ei koskaan julkaistu, vaikka kuningas Kaarle XII antoi sille painatusluvan.

Ehrenmalm oli vuodesta 1718 Turun hovioikeuden asessori, 1728 hovioikeudenneuvos ja 1736 Pohjois-Suomen laamanni. Ehrenmalm nimettiin Turun ja Porin läänin varamaaherraksi vuonna 1744 ja maaherraksi vuonna 1747 (toimi virassa vuoteen 1749). Hän oli hyvin perehtynyt Suomen talouteen ja jätti vuosien 1739–1940 valtiopäiville laajan mietinnön maan talouden kehittämiseksi.

Perhe

Ehrenmalmin suomalaissyntyiset vanhemmat olivat Suomen ylisotakomissaari Lars Larsson Malm (k. 1714) ja Helena Lilliegren (1665–1741). Hänen puolisonsa vuodesta 1717 oli Elisabeth Åkerhielm. Hovioikeuden jäsen, valtiopäivämies Samuel Magnus Ehrenmalm oli heidän poikansa.