Lahden kansanopisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahden kansanopiston torni

Lahden kansanopisto on Lahdessa sijaitseva kansanopisto. Opisto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton oppilaitos, jonka tarkoituksena on tarjota vapaan sivistystyön yleissivistävää ja muuta aikuiskoulutusta. Toisena tavoitteena on edistää opiskelijan persoonallisuuden kehitystä ja omaehtoista opetusta. Opisto sijaitsee aivan Lahden keskustassa ja on hyvien kulkuyhteyksien varrella.

Lahden kansanopiston perustivat vuonna 1893 Lahden kauppalan ja lähiseudun kansanvalistustyöstä kiinnostuneet asukkaat. He uskoivat Tanskasta tulleen idean olevan hyödyllinen sivistykselle ja taloudelliselle kehitykselle. Opiston alkuperäisenä tarkoituksena oli lähiseutujen nuorison kasvattaminen valistuneiksi isänniksi ja emänniksi ja sivistyksen tarjoaminen myös niille nuorille, jotka halusivat teollistuviin kaupunkeihin töihin.

Opiston teatterilinja on maineikas[1]. Teatterikoulutus käynnistyi vuonna 1983[1]. Vuoteen 2017 asti se toimi kansanopiston vanhassa päärakennuksessa, jonka yhteydessä oli opiskelijoiden asuntola, mutta päärakennus myytiin vuonna 2017, ja nykyisin opiskelijat asuvat omillaan[1]. Lahden kansanopiston teatterilinjalla ovat opiskelleet muiden muassa Tommi Korpela, Hannu-Pekka Björkman, Mika Myllyaho, Krista Kosonen, Joonas Nordman, Oona Airola, Aku Sipola, Linnea Leino, Outi Mäenpää, Eppu Salminen, Marc Gassot, Eeva Soivio, Minja Koski, Pia Andersson, Wenla Reimaluoto, Amanda Palo ja Annika Poijärvi[1]. Kuulemma myös Kai Tanner, Maria Veitola, Susa Saukko, Harri Nousiainen, Armi Toivanen sekä Ari-Kyösti Seppo.lähde?

Opisto toimi pitkään Harjukatu 46:ssa sijainneessa päärakennuksessa, jonka vanhimmat osat oli rakennettu 1902[2]. Vuonna 2015 päärakennus olisi vaatinut saneerausta, mutta saneeraukseen ei ollut resursseja, joten opistoa ylläpitävän säätiön hallitus päätti myydä päärakennuksen tontteineen[2]. Rakennus myytiin kiinteistöyhtiölle, joka suunnittelee tiloihin majoitus-, kokous-, juhla- ja ravintolakäyttöä.[3] Vuonna 2008 Lahden kansanopisto osti Lahden kaupungilta Vuorikadun koulun, jossa opisto jatkaa toimintaansa.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiston rehtorina toimi ensimmäiset kymmenen vuotta K.A. Franssila, joka siirtyi vuonna 1903 silloisen kouluylihallituksen tarkastajaksi. Hänen jälkeensä johtajana oli Rope Kojonen. Hän oli rehtorina aina kuolemaansa, vuoteen 1931, asti. Hänen puolisonsa Edla Kojonen jatkoi johtajattarena aina vuoteen 1950 saakka.

Kojosten johdolla opistosta kehittyi yksi suurimmista ja tunnetuimmista kansanopistoista. Sinne tuli opiskelijoita myös omaa maakuntaa kauempaa. Sitä pidettiin mallikansanopistona tilavan opistokotinsa ja hyvin hoidetun kasvatusmiljöönsä ansiosta.

Opetustyön lisäksi kansanopistossa järjestettiin lukuisia juhlia ja kulttuuritapahtumia, jotka olivat välillä opistolaisten omia ja välillä ulkopuolisten kansalaisjärjestöjen voimin. Näissä tapahtumissa vieraili sen ajan yhteiskunnallisia vaikuttajia ja kulttuuripersoonia esiintymässä ja esitelmöimässä.

Sisällissodan aikaan kansanopiston rakennus joutui osaksi Lahden punakaartilaisten valtaan ja sinne perustettiin heidän sairaalansa.

Toisen maailmansodan jälkeen Lahden väkiluku alkoi kasvaa nopeammin kuin ennen. Samoihin aikoihin koko maan yleissivistävä ja ammatillinen koulutus laajeni. Tämä vaikutti myös kansanopiston asemaan, eikä sitä pidetty enää kaupunkilaisten kokoontumispaikkana. Sen sijaan se suuntasi energiansa uusiin suuntin ja alkoi tarjota muun muassa kodinhoitajakoulutusta.

Kojosten jälkeen johtajaksi nousi heidän poikansa Martti Kojonen, joka kiinnitti huomiota erityisesti teoreettisten ja kirjallisten opintojen asemaan. Hän toimi rehtorina vuoteen 1980 asti. Hänen jälkeensä rehtorina toimi opetusneuvos Ville Marjomäki.

1980-luvulla Lahden kansanopiston opetus eriytyi selkeästi profiloiduiksi opintolinjoiksi ja kurssitoiminnaksi. Suosittuja alueita ovat olleet muun muassa kasvatus- ja terveysala, viestintä, kulttuurihistoria ja muu yhteiskunnallinen koulutus sekä taidekoulutus. Opiston toiminta on kasvanut viime vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa tarjolla olevat avoimen yliopiston kurssit ja maahanmuuttajakoulutus.

Vuonna 2008 kansanopisto hankki lisätilakseen Lahden kaupungilta vuonna 1902 valmistuneen historiallisen Vuorikadun koulun ja kunnosti sen. Sittemmin opisto on luopunut lähes kaikista kiinteistöomistuksistaan.

Ville Marjomäen jäädessä eläkkeelle vuonna 2014 rehtorina aloitti Petri Pullinen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]