Laboratoriohiiri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koehiirikanta C57BL/6, naaras 22 viikkoa vanha.

Laboratoriohiiri on nimitys hiirelle, jota ihmiset käyttävät koe-eläimenä eläinkokeissa. Hiiri on yksi tunnetuimmista ja tärkeimmistä ihmisen käyttämistä koe-eläimistä. Sitä on käytetty apuna lääketieteessä ja biologiassa jo 1900-luvun alusta lähtien ja monet hiirikokeissa saadut tulokset ovat vaikuttaneet merkittävästi tieteen kehitykseen ja uusien lääkeaineiden valmistukseen.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiiriä alettiin käyttää koe-eläimenä vuonna 1909 Yhdysvalloissa. Tuolloin syntyi maailman ensimmäinen varta vasten koe-eläimiksi kasvatettu hiiripopulaatio joka oli nimeltään DBA, ja tästä polveutuvat myös seuraavat koehiiripopulaatiot.[1][2] Hiiri oli monessa suhteessa oivallinen koekaniini lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin. Koska hiiri oli nisäkäs, sen elimistö muistutti suhteellisen paljon ihmisen elimistöä, minkä ansiosta eri kokeiden vaikutuksesta hiireen oli varsin helppo päätellä vastaavien kokeiden vaikutus ihmiseen. Hii­ren ja ih­misen ge­nomit vas­taavat toi­siaan yli 99-pro­sent­ti­sesti.[3] Hiiren pieni koko ja nopea lisääntyminen tekivät siitä ihanteellisen laboratorioeläimen. Hiiri ei tarvinnut suurta tilaa elääkseen eikä vaatinut paljoa ruokaa.

Vuonna 1921 sai alkunsa maailman eniten käytetty koe-eläinkanta, kun yhdysvaltalainen Clarence Cook Little sai useita hiirisukupolvia kestäneen työnsä valmiiksi. Little oli risteyttänyt toisilleen sukua olevia laboratoriohiiriä ja loi näin koehiirikannan, joka tunnetaan nimellä C57BL/6, se on joskus lyhennetty black 6 tai B6.[1][4] Ajan kuluessa tuosta hiirijoukosta kasvoi maailman eniten käytetty koe-eläinkanta, ja yhä nykyisinkin C57BL/6-hiiret ovat maailman yleisimpiä koe-eläimiä. Siitä on yritetty tehdä mahdollisimman homogeeninen, eli yhtenäinen, jotta geneettiset erot yksilöiden välillä eivät vääristäisi kokeiden tuloksia.[4] Myöhemmin samaisesta kannasta on kehitetty myös lukuisia muita hiiripopulaatioita eri tarkoituksiin.[2]

Hiirikannat nykypäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykypäivänä on geenitekniikka kehittynyt niin että hiirille voidaan räätälöidä haluttuja ominaisuuksia testejä varten silmälläpitäen. Maailmalla on yrityksiä jotka tuottavat hiiriä tutkijoille niin että tutkijat voivat katsoa listasta millaisen hiiren tutkimuksiin tarvitsevat, tilata sen.[5] Suomessa tälläistä palvelua ei löydy kuin Helsingin yliopiston Koe-eläinkeskukselta.[6]

Clarence Cook Littlein perustama The Jackson Laboratory sai elokuussa 2016 28 miljoonaa dollaria osana kansainvälistä projektia jossa tuotetaan noin 20 000 uutta B6 kantaa ja näistä poistetaan yksitellen yksi geeni hiiren 20 000 geenistä sen genomissa ja katsotaan mihin ne vaikuttavat. Sitä tehdään hiirillä CRISPR/Cas9-välittesellä genomin muuntelulla.[7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The First Black 6: C57BL/6J The Scientist Magazine®. Viitattu 12.12.2017.
  2. a b Elizabeth S. Russell: Origins and History of Mouse Inbred Strains: Contributions of Clarence Cook Little The Jackson Laboratory, Bar Harbor, Maine. Viitattu 12.12.2017.
  3. Leinonen, Pekka: Näin rakennetaan hiiri Lääkärilehti. Viitattu 11.12.2017.
  4. a b The C58BL/6 mouse (1921) British Society for Immunology. Viitattu 12.12.2017.
  5. Great Variety, Impeccable Health Status jax.org. Viitattu 12.12.2017.
  6. Helsingin yliopisto - Koe-eläinkeskus - Muuntogeeniyksikkö helsinki.fi. Viitattu 12.12.2017.
  7. The world’s favourite lab animal has been found wanting, but there are new twists in the mouse’s tale The Economist. Viitattu 12.12.2017.
  8. New England BioLabs: CRISPR/Cas9 and Targeted Genome Editing: A New Era in Molecular Biology neb.com. Viitattu 12.12.2017.


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.