Kääpiövyötiäinen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Kääpiövyötiäinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Cingulata |
| Heimo: | Vyötiäiset Dasypodidae |
| Alaheimo: | Euphractinae |
| Suku: |
Kääpiövyötiäiset Zaedyus Ameghino, 1889 |
| Laji: | pichiy |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Zaedyus pichiy |
|
 Lajin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kääpiövyötiäinen eli pichi (Zaedyus pichiy) on vyötiäisiin kuuluva nisäkäslaji. Se on sukunsa ainoa laji.[2] Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ”pikkuvyötiäinen”.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kääpiövyötiäinen esiintyy Keski-Argentiinan ja Patagonian ruohoaroilla, Magalhãesinsalmen pohjoispuolella.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravinnokseen pichi käyttää hyönteisiä, matoja ja raatoja.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pichi on kooltaan hieman yhdeksänvyövyötiäistä pienempi.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kääpiövyötiäinen kaivaa labyrinttiä muistuttavia pesäkoloja, joissa se oleskelee kylmät päivät. Ollessaan uhattuna se joko hakeutuu koloonsa tai vetäytyy panssarinsa sisään. Talvella laji voi vaipua talvihorrokseen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Superina, M. & Abba, A.M.: Zaedyus pichiy IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 173. (suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja) WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 29.7.2010. — Suomen kielen lautakunta suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. Suomen kielen lautakunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet Kotus.fi. 20.11.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 18.10.2011.