Kuunari Anna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuunari Anna oli suomalainen kaksimastoinen kuunari, joka kaatui myrskyssä Itämerellä Gotlannin ja Öölannin välillä huhtikuun 29. ja 30. päivän välisenä yönä vuonna 1925. Laivan seitsenhenkinen miehistö hukkui onnettomuudessa, ja vain yhden ruumis löytyi myöhemmin laivan hylystä.

Alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuunari Anna rakennettiin vuonna 1876 Ruotsissa Caleb-nimisenä Ohlssonin telakalla Timmernabbenissa Ålemin pitäjässä noin 50 kilometriä Oskarshamnista etelään. Laiva oli kaksimastoinen tasasaumainen puukuunari, jonka pituus oli 29,80 metriä, leveys 7,14 metriä ja syväys 2,86 metriä sekä vetoisuus 132,23 rekisteritonnia. Aluksessa ei koskaan käytetty konevoimaa.

Vuonna 1913 kuunari myytiin Suomeen. Ostajana oli Lavansaarelta kotoisin ollut talollinen Tuomas Mulli. Laivan kotisatamana oli Lavansaari, kunnes se myytiin vuonna 1920 Koiviston Saarenpäästä kotoisin olleille August Seppiselle ja Fredrik Kujalalle. Vuonna 1922 laivan nimeksi vaihtui Anna, ja vuonna 1923 se myytiin Uuteenkaupunkiin laivuri Hjalmar Laaksoselle. Laaksonen myi pian puolet aluksesta merikapteeni Johan Albert Luotoselle, josta tuli laivan pääisäntä ja päällikkö.

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

27. huhtikuuta 1925 kuunari Anna lähti Uudestakaupungista kohti saksalaista Rendsburgin kaupunkia lastinaan noin 9 000 kuutiojalkaa puuparruja, joista kaksi kolmasosaa oli ruumassa ja loput kansilastina. Vuoden 1924 purjehduskaudella Anna oli kuljettanut kolme puutavaralastia Suomesta Tanskan Odenseen ja Aalborgiin. Talven kuunari oli viettänyt kotisatamassaan Uudessakaupungissa. J. A. Luotonen toimi laivan päällikkönä.

Kuunari purjehti etelään noin kuuden solmun keskinopeudella. Se joutui myrskyyn Öölannin ja Gotlannin välillä ja kaatui yöllä 29.–30. huhtikuuta 1925. Englantilainen höyrylaiva Tricentrol havaitsi 1. toukokuuta 1925 Annan köli ylöspäin kelluvan hylyn kohdassa 57 astetta 5 minuuttia pohjoista leveyttä, 17 astetta 24 minuuttia itäistä pituutta. Gotlannista lähtenyt pelastusalus Neptun hinasi sitten hylyn Oskarshamnin satamaan. Hylky joutui makaamaan satamassa köli ylöspäin puolitoista kuukautta, koska vain sen lasti oli vakuutettu eikä hylyn kääntämiselle löytynyt maksajaa.

Kuunarin hylky käännettiin vasta 15. kesäkuuta, ja se hinattiin sitten Oskarshamnin sataman laituriin. Tässä vaiheessa löytyi aluksen kajuutasta yhden miehistön jäsenen, kokkina toimineen päällikön vaimon Alma Luotosen ruumis. Hänet haudattiin 17. kesäkuuta Oskarshamnin hautausmaalle. Muita miehistön jäseniä ei koskaan löydetty. Hylyn kansilasti oli huuhtoutunut mereen, mutta ruumassa ollut lasti oli säilynyt. Mastot olivat katkenneet, ja keulaskanssi oli repeytynyt irti. Laivan hylky ja sen jäljellä ollut lasti luovutettiin marraskuussa 1925 pelastuspalkkiona tukholmalaiselle pelastusyhtiölle Bergnings och dykningsaktiebolaget Neptunille.

Laivan hylyssä ei havaittu jälkiä pohjakosketuksesta tai törmäyksestä. Kuunari oli lähes 50-vuotias, ja sen kyljet olivat talven jäljiltä ravistuneet ja pohjassa oli rakoja. Laivan pumput olivat käsikäyttöisiä, ja niitä oli jouduttu käyttämään lähes koko ajan vuotojen takia. Myös kansilastin päälle satanut märkä lumi saattoi vähentää laivan vakavuutta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]