Kutsajoki
Kutsajoki (ven. Кутсайоки) on joki Kantalahden piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki on Koutajoen vesistöön kuuluvan Tuntsajoen sivujoki ja yhtyy Tuntsajokeen 50 kilometriä sen suun yläpuolella. Joen pituus latvahaaroinen on 80 kilometriä. Joen valuma-alueen pinta-ala on 1350 km².[1][2]
Sivu- ja latvahaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kutsajoki saa alkunsa sen laajentumana kapeassa rotkomaisessa kurussa olevan pitkän ja kapean Nivajärven pohjoispuolelta.[3] Nivajärven eteläpuolella Kutsajokeen laskee etelästä Vuosnajoen[4] järvireitti[5]. Nivajärven alapuolella lännessä Kutsajokeen laskee etelästä Sieminkijokea pitkin Iso-Sieminki ja pohjoisesta Vuorijärvi.[6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki sijaitsee Suomen Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle luovuttamalla Sallan–Kuusamon alueella ja oli aiemmin osa Sallan kuntaa. Joen suu Tuntsajoen varressa oli Toista maailmansotaa edeltäneellä Suomen ja Neuvostoliiton rajalla[7].
Suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo alueen kuuluessa Suomeen joen ympäristöön perustettiin Kutsan luonnonpuisto. Alueen kuuluessa Venäjään Kutsan luonnonpuisto on osa Kantalahden luonnonpuistoa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Река Кутса-йоки (Онтон-йоки) Поиск по данным государственного водного реестра. Viitattu 1.11.2019. (venäjäksi)
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Elo, Tiina & Seppälä, Sirkka-Liisa: Raivaajien ja rakentajien Salla. Sallan kulttuuriympäristöohjelma, s. 16-17. Suomen ympäristö 31 / 2012. Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2012. ISBN 978-952-11-4066-2 (pdf). Lataussivun osoite (pdf) (viitattu 1.11.2019).
- ↑ Река Вуосна-йоки Поиск по данным государственного водного реестра. Viitattu 1.11.2019. (venäjäksi)
- ↑ Merikallio, Einari. Oulangan seudun ja Kaakois-Kuolajärven linnusto. Julkaisussa:Acta Societatis Pro Fauna et Flora Fennica 48, N:o 2, s. 16. Helsinki: Societas pro fauna et flora Fennica., 1921. Artikkelin verkkoversio (viitattu 21.11.2019).
- ↑ https://archive.org/details/actasocprofaunae48soci/page/n85
- ↑ Suomen kartasto.. Kartta 4. Suomi 1: 1000 000, Lehti II. Suomen maantieteellinen seura, 1925.
