Kurt Lewin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurt Lewin
Henkilötiedot
Syntynyt 9. syyskuuta 1890[1]
Mogilno, Posenin provinssi, Saksan keisarikunta (nykyisessä Puolassa)[1][2]
Kuollut 12. helmikuuta 1947 (56 vuotta)[1]
Newtonville, Massachusetts, Yhdysvallat[1]
Ammatti psykologian apulaisprofessori (1927–1933), psykologian professori (1939–1947)
Tieteilijä
Koulutus ja ura
Tutkinnot Berliinin yliopisto (tri 1914[1] tai 1916[2])
Instituutti Berliinin yliopisto (1916–1933), Cornellin yliopisto (1933–1935), Iowan osavaltionyliopisto (1939–1944), Massachusetts Institute of Technology (1944–1947)[2][1]

Kurt Lewin (9. syyskuuta 1890 Mogilno, Posenin provinssi,Saksan keisarikunta (nykyisin Puolassa)– 12. helmikuuta 1947 Newtonville, Massachusetts, Yhdysvallat) oli saksalaissyntyinen psykologi, sosiaalipsykologi ja tieteenfilosofi. Lewin tunnetaan erityisesti kenttäteoriastaan, ryhmädynamiikasta sekä toimintatutkimuksen kehittämisestä.[3][1][2] Vuonna 2002 yhdysvaltalaiset psykologit luokittelivat hänet alansa 18. tunnetuimmaksi vaikuttajaksi.[4]

Lewin syntyi Preussin Mogilnossa. Juutalaisen kauppiasisän toiveesta nuori Kurt Lewin lähti ensin lääkäriopintoihin, mutta hylkäsi aikaisemmat kiinnostuksenkohteensa 20-vuotiaana löytäessään tieteenfilosofian. Esikuvana hänellä oli esimerkiksi uuskantilainen Ernst Cassirer, jonka vaikutus näkyy Lewinin myöhemmissä teorioissa vahvasti. Lewin alkoi hahmotella kenttäteoriaansa haavoituttuaan ensimmäisessä maailmansodassa. Hän kirjoitti artikkelin ”Kriegslandschaft”, jossa hän esitti ihmisen hahmottavan maiseman ympäröivästä tilanteesta riippuvaisena. 1920-luvulla teoria sai huomiota erityisesti Yhdysvalloissa ja Lewin kiersikin kutsuttuna luennoimassa yliopistoissa. Juutalaisena Lewinin täytyi kuitenkin paeta natsi-Saksasta perheineen vuonna 1933. Hän sai pikaratkaisuna viran Yhdysvalloista, eikä koskaan enää palannut Saksaan.

Sota-ajan Yhdysvalloissa Lewinin sosiaalipsykologian taidoilla oli suuri kysyntä. Vuosina 1935–1944 Lewin toimi lapsipsykologian professorina Iowan yliopistossa, joka tarjosi hänelle lahjakkaan opiskelijayhteisön sekä vapaat mahdollisuudet sosiaalipsykologiseen tutkimukseen. Sodan ongelmakohdat tarjosivat hedelmällisen alustan sosiaalipsykologiselle tutkimukselle. Paras mahdollinen yhteiskuntatieteellinen asiantuntemus valjastettiin valtion käyttöön ja professori Kurt Lewin työskenteli yhteistyössä muun muassa kulttuuriantropologi Margaret Meadin kanssa. Sosiaalinen tilaus Lewinin taidoille ei päättynyt sodan myötä, vaan hän jatkoi aktiivisesti työskentelyä esimerkiksi eri ryhmien välisten jännitteiden lieventämisen kanssa. Lewinin energia kuitenkin kului loppuun jatkuvien työtehtävien ja vastaperustettujen ryhmädynamiikan tutkimuskeskus MIT:n sekä Commission of Community Interrelationsin vuoksi ja hän kuoli sydänkohtaukseen 11. helmikuuta 1947.

Lewin jätti perinnökseen vakaumuksen tieteiden yhteismitattomuudesta: jokainen tiede on suljettu omalakinen järjestelmä sekä periaatteen psykologisten ilmiöiden selittämisestä psykologisin käsittein. Lewin edisti myös ryhmien päätymistä jälleen arvostetuksi tutkimuskohteeksi 1930-luvulla. Hän esitti esimerkiksi suurta huomiota herättäneen johtajuustyylit-tutkimuksen yhdessä Ron Lippittin ja Ralph Whiten kanssa.

Lewinin kenttäteoriasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenttäteoria on peräisin fysiikasta. Lewin pyrki matemaattisesti formalisoimaan teoriansa. ”Kenttä” on samanaikaisesti olemassa olevien, toisistaan riippuvaisiksi miellettyjen faktojen kokonaisuus. Jo hahmopsykologien mukaan kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Lewinin kiinnostus kohdistui ihmisen motivaatioon ja hän esitteli kenttä-käsitteistössään psykologista liikettä: minne ja kuinka voimakkaasti yksilö on suuntautunut, millaiset mahdolliset esteet tavoitteen saavuttamiseksi on ja kentän mahdollisuudet.

Ihminen sijaitsee omassa psykologisessa kentässä, jotka Lewin nimittää elämänkentäksi (eli life space, LS). Elämänkentässä yksilön persoona ja psykologinen ympäristö ovat hetkellisiä, ”juuri tällä hetkellä”, ja siksi vuorovaikutus muokkaa kenttää koko ajan.

B= Yksilön käyttäytyminen
P= Persoonallisuus
E= Ympäristö
B=f(P,E) jossa yksilön käyttäytyminen on persoonallisuuden ja nykytilanteen funktio. Kenttäteoriassa ilmaistuna B=fLS.

Kenttäteoriassaan Lewin tarkasteli varsinkin ihmisen motivaatiota ja ns. tensiojärjestelmää, jonka hän uskoi olevan ihmisen liikkeellepaneva voima.

Tärkeitä teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A Dynamic Theory of Personality (1935)
  • Principals of Topological Psychology (1936)
  • Resolving Social Conflicts (1948)
  • Field Theory in Social Science (1951)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Kurt Lewin. American social psychologist päivitetty 5-6-2008. Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 9.3.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Lewin, Kurt Complete Dictionary of Scientific Biography. 2008. Charles Scribner's Sons, via encyclopedia.com. Viitattu 9.3.2017. (englanniksi)
  3. Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Lewin, Kurt”, Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 154. Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary. Mitchell Beazley 1985. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4.
  4. S. J. Haggbloom et al.: The 100 Most Eminent Psychologists of the 20th Century (DOI: 10.1037//1089-2680.6.2.139 Tutkimus painottaa vahvasti amerikkalaisia psykologeja, eikä edusta maailmanlaajuista näkemystä. Artikkeli pdf-muodossa (Venäjän tiedeakatemian Psykologian instituutin sivusto)) Review of General Psychology, 2002, Vol. 6, No. 2, 139–152,. Viitattu 9.3.2017. (englanniksi)