Kuorsaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuorsatessa suun ja nielun alueella on ahdasta, eikä ilma pääse keuhkoihin ja pois sieltä päästämättä äänekästä ääntä. Kuorsausta esiintyy nukkuessa. Jokaöisiä kuorsaajia on miehistä noin 15-25% ja naisista alle 10%. [1]

Jokaöinen kuorsaaminen voi olla terveysriski. Sillä on todettu olevan yhteys sydän- ja aivoinfarkteihin. Tupakointi ja alkoholi lisäävät kuorsaamista huomattavasti ja samoin riskejä. Jos kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa, välillä on selviä taukoja hengittämisessä ja tauot päättyvät erityyppisiin "korahduksiin", "poksahduksiin", "ähinään" ja "puhinaan" ja lisäksi henkilöllä esiintyy voimakasta päiväaikaista väsymystä sekä nukahtelutaipumista, voidaan epäillä henkilön sairastavan jonkin asteista uniapneaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.