Kryptosporidioosi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kryptosporidioosi on Cryptosporidium-suvun alkueläinten, erityisesti Cryptosporidium parvum -lajin aiheuttama ripulitauti, joka voi vaihdella oireettomasta kantajasta rajuun vesiripuliin. Taudinkuvaan kuuluvat myös kuume, päänsärky, lihaskivut ja mahan kouristelu. Sairaus leviää ulosteiden välityksellä.

Suomessa kryptosporidioosia todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 Kirkkonummella ja Tampereella, jolloin taudin sai noin 90 ihmistä. Vuodesta 2016 alkaen tauti on lisääntynyt lihakarjatiloilla, erityisesti vasikoissa, ja se voi tarttua myös ihmiseen.[1][2][3][4]

Taudin ehkäisyssä on tärkeää huolellinen hygienia, tiedotus ja epidemiologia.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereella ja Kirkkonummella parasiitin aiheuttamaa vatsatautia Helsingin Sanomat. 16.11.2012. Viitattu 18.2.2020.
  2. Päivi Köngäs: Vasikat levittävät vakavaa ripulitautia ihmisiin – tartunta-alue laajentunut Yle Uutiset. 16.1.2019. Viitattu 18.2.2020.
  3. Jouki Väinämö: Vasikkaripuli leviää Pohjois-Karjalassa Yle Uutiset. 18.12.2019. Viitattu 18.2.2020.
  4. Helmi Nykänen: Vasikoiden levittämä raju ripulitauti yleistyy Suomessa – tauti tarttuu helposti myös ihmisiin Yle Uutiset. 18.2.2010. Viitattu 18.2.2020.
  5. Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka 2019. Ruokavirasto. Viitattu 18.2.2020.
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.