Krookka
Krookka on Merikarvialla sijaitseva kylä, joka on osa kunnan keskustaajamaa. Se sijaitsee Merikarvian kirkonkylän länsipuolella Krookanlahden rannalla. Krookassa on vierasvene- ja kalasatama, joiden ohella alueella toimii erilaisia matkailupalveluita kuten ravintola, kahvila, kesäteatteri, taidegalleria sekä kalansavustamo myymälöineen. Krookassa sijaitsee myös Selkämeren kansallispuiston infopiste. Krookka ja Krookanlahti on merkitty seutukaavaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi.[1]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Krookan kulttuuriympäristö alkaa Kauppatieltä Pohjanlahden rantatien risteyksestä ja jatkuu reilun kilometrin verran Krookanlahden rannalle. Suurin osa alueen rakennuskannasta on muodostunut 1900-luvun alussa, mutta vanhimmat ovat 1800-luvulta. Krookan kalastushistoriasta kertovat rantahuoneet, suolaamot ja kalansavustamot. Ranta-alueen ympärillä on vanhoista puutaloista muodostuva tiheästi rakennettu asuinalue, jonka väestö koostui alun perin kalastajista ja mäkitupalaisista. Alueella sijaitsevat muun muassa vuonna 1898 valmistunut kaksikerroksinen Sataman koulu sekä Brandin tilan päärakennus.[1][2]
Krookan sataman muodostavat 80-paikkainen pienvenesatamana sekä vieressä sijaitseva kalasatama, joka peruskorjattiin vuosina 2012–2013.[2] Satamasta on kesäisin venekuljetuksia Ouran saaristoon.[3] Erilaisten matkailupalvelujen ohella Krookassa on 500-paikkainen kesäteatteri, joka valmistui vuonna 2002 Arvo Salon kirjoittaman Ouraoopperan esityksiä varten.[2][4] Krookassa on myös vuonna 2020 paljastettu maankohoamisen muistomerkki.[5] Krookan eteläpuolella sijaitsevat Merikarvian satama sekä Metsä Woodin omaistama Merikarvian saha.[2] Merikarvian kalastusmuseo toimii Krookanlahden vastarannalla Brändöön saaressa.[6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Krookan nimi tulee ilmeisesti ruotsin koukkua tarkoittavasta sanasta ”krok”, jonka merenkävijät antoivat Krookanlahden koukkumaisen muodon perusteella. Alueen vanhin asutus syntyi 1300-luvulla ja seuraavalta vuosisadalta lähtien se tunnettiin laivanrakentajistaan ja käsityöläisistään. 1700-luvun jälkipuoliskolla turkulaiset porvarit yrittivät muodostaa Krookasta kauppalaa, mutta porilaisten vastustaessa hanketta kuningas Kustaa III hylkäsi anomuksen 1772, eikä kylästä kehittynyt varsinaista laivanrakennus- ja kauppakeskusta. 1830-luvulla Merikarvian seudulle syntyi lukusia sahoja, jotka käyttivät Krookkaa vientisatamanaan. Sataman vilkas liikenne ja Merikarvialle vuosisadan puolivälissä syntynyt laivanrakennusteollisuus synnyttivät vielä toisen kauppalahankkeen, joka torpattiin 1870-luvulla. 1920-luvulla seudulla alkoi suurten höyrysahojen aikakausi. Lähes kaikilla Merikarvian sahoilla oli Krookassa omat lastauslaiturit ja varastot.[1][7]
1900-luvun alkupuolella Krookasta tuli myös Suomen silakanpyynnin keskus, jossa vaikutti parhaimmillaan lähes 200 kalastajaa. Samalla Krookkaan syntyi lukuisia tynnyreitä ja kalansäilytysastioita valmistaneita verstaita. Lisäksi Krookkaan perustettiin kalansuolaamoja ja -savustamoja, joita oli muun muassa Osuusliike Kansalla sekä Satakunnan Osuuskaupalla. Osuusliikkeillä oli myös omat myymälänsä ja Krookassa toimi majataloja kalastusteollisuuden käyttämän tilapiäistyövoiman tarpeisiin. Kieltolain aikana Krookka oli yksi Selkämeren rannikon salakuljetuksen keskuksista. Sotavuosien jälkeen Krookka menetti elinvoimaansa, kun kalastus hiipui suolasilakan menekin vähennyttyä, ja 1950–1960-luvuilla se alkoi muuttumaan omakotimaiseksi asuinalueeksi.[1][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Lehto, Mervi: Krookan maisemahistoriallinen selvitys. Merikarvia: Merikarvian kunta, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Mattila, Terhi: Krookka nykyään 12.2.2020. Merikarvian kunta. Arkistoitu 28.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Ouran saaristo 2.5.2019. Merikarvian kunta. Arkistoitu 28.9.2021. Viitattu 28.9.2021.
- ↑ Arvo Salon Ouraooppera loppuunmyyty (vain tilaajille) 2.7.2002. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.9.2021.
- ↑ Maankohoamismerkin vihkiäiset Krookassa 1.8.2020 1.8.2020. Merikarvia-seura. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Museot ja näyttelyt Merikarvian kunta. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ a b Mattila, Terhi: Krookan historiaa 16.10.2013. Merikarvian kunta. Arkistoitu 28.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Krookan satama (Krookka, Merikarvia) (Arkistoitu – Internet Archive) Selkämeren kansallispuisto.