Kreivi
Kreivi (saks. Graf, lat. comes, ransk. comte, ruots. greve) on aatelisarvo. Kreivin arvo ja sitä korkeampi markiisin arvo ovat kehittyneet vanhan Rooman vallan ja keisari Kaarle Suuren ajan comes- ja marchis-arvoista. Kreivin arvo tuli perinnölliseksi 900-luvulla.
Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa kreivin arvoja jaettiin usein johonkin virkaan tai vastuuseen liittyen; esimerkiksi linnakreivi (Burggraf), rajakreivi (Markgraf), palatsikreivi (Pfalzgraf) tai varakreivi (Vizegraf). Rajakreivin arvosta kehittyi markiisin arvo. Saksassa kreivin arvo pysyi pitempään virka-arvona kuin Ranskassa, missä kreiveistä tuli omien pienien maidensa perinnöllisiä herroja. Fredrik Barbarossa antoi kreiveille oikeuden pitää rauhaa omilla maillaan, mikä oli ollut aikaisemmin vain ruhtinaiden oikeus. Läntisessä Saksassa etenkin 1100-luvulta lähtien ilmestyi lukuisa määrä kreivejä, jotka ottivat arvonimensä hallitsemansa linnan mukaan ilman virka-asemaa.
Ruotsissa Eerik XIV perusti kreivin ja vapaaherran arvot 1561. Venäjällä arvon otti käyttöön Pietari Suuri. Britanniassa kreiviä (engl. count) vastaa tanskalaisperäinen jaarli (engl. earl). Kreivi on nykyisin korkein Suomessa käytössä oleva aatelisarvo. Aiemmin Suomen Ritarihuoneella on ollut myös yksi ruhtinassuku, mutta se on ollut pitkään sammuneena.
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen aateliin on introdusoitu 11 kreivillistä sukua, joista mieslinjaisena on säilynyt kolme[1]. Suomen alueella myönnettiin useita läänitysalueita kreivikunniksi 1500- ja 1600-luvuilla. Kreivikuntien läänitykset peruttiin vuoden 1680 reduktiossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- https://runeberg.org/pieni/2/0421.html Kreivi Viitattu 9.7.2020.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomessa on enää vain kolme kreivisukua – aatelissuvut hiipuvat, sillä aateluutta ei voi ostaa eikä tyttö sitä periä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 9.10.2021.
|
