Kosovon vapautusarmeija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Kosovon vapautusarmeijan tunnus

Kosovon vapautusarmeija (alb. Ushtria Çlirimtare e Kosovës, UÇK) oli serbejä vastaan Kosovon vapauttamisen puolesta taistellut liike. Liike tunnetaan myös englanninkielisellä lyhenteellä KLA, joka tulee sanoista Kosovo Liberation Army. UÇK tappoi serbipoliisien lisäksi myös niitä albaaneja, joita se syytti yhteistyöstä serbien kanssa. Kesällä 1998 serbit valtasivat laajalla operaatiolla lähes koko UÇK:n hallussa olleen alueen. Nato alkoi viimeistään 1998 tukea UÇK:ta ainakin virallisesti siksi, että serbit murhasivat joukoittain albaanisiviilejä. Näin alkoi Kosovon sota maaliskuun lopulla 1999. UÇK jatkoi silti sotaa serbejä vastaan loppuun asti.

Kun Kosovon sota loppui, länsivallat hajottivat UÇK:n, mutta järjestön pohjalta syntyneitä sissiliikkeitä toimi Etelä-Serbiassa ja Makedoniassa myöhemmin. Monet entiset UÇK-aktivistit syyllistyivät hyökkäyksiin serbiväestöä vastaan Kosovon sodan jälkeen.

UÇK:n alkutaival[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kosovon levottomuuksien 1981 jälkeen Sveitsissä vuonna 1982 albaanipakolaisten toimesta perustettu Kosovon vapautusarmeija ajoi Suur-Albanian perustamista sen jälkeen, kun Jugoslavian liittotasavallan presidentti Slobodan Milošević oli lakkauttanut Kosovon maakunnan itsehallinnon vuonna 1989.

Kosovon vapautusarmeijalla oli tukenaan CIA ja muidenkin länsimaiden tiedustelupalveluja. Vuonna 1993 järjestö alkoi siirtyä aseelliseen vastarintaan[1].lähde tarkemmin? Alussa muutamasta albaaniklaanista koostunut järjestö muistutti lähinnä rikollisjärjestöä ja hankki rahaa toimintaansa muun muassa huumekaupalla.

Järjestö oli koko toimintansa ajan hajanainen, ja siihen kuului "tavallisten sotilaiden" lisäksi oikeistolainen ja vasemmistolainen siipi. Oikeistolainen oli ainakin osin toisen maailmansodan fasismin perua. Liike hankki aseita Albaniasta, mutta myös monilta muilta tahoilta.

Liike laajenee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapautusarmeija alkoi toimia näkyvästi vuonna 1996, vaikka se oli tehnyt joitain hyökkäyksiä serbipoliisin kimppuun jo 1995. Järjestö teki pommihyökkäyksiä ja aseellisia iskuja, sekä serbiviranomaisten ja siviilien sieppauksia. Kohteina saattoivat yhtä hyvin olla myös serbien kanssa yhteistyötä tehneet albaanit. Liike laajeni 1996–1997. Serbit arvioivat liikkeellä olleen vain muutamia satoja kannattajia, liike arvioi itse jäsenmääräkseen enimmillään noin 30 000. Alussa sekä serbit että Yhdysvallat pitivät liikettä terroristeina, mutta Yhdysvallat poisti liikkeen terroristiryhmien listalta vuonna 1998.

Liike syrjäytti suosiossaan Ibrahim Rugovan ajaman aseettoman vastarinnan. Rugova suhtautui ainakin alussa liikkeeseen kielteisesti.

Kosovon sodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahvimmillaan liike oli vuoden 1998 keväällä, jolloin sillä oli valvonnassaan neljännes Kosovosta. Kesällä 1998 serbit valtasivat suuren osan vapautusarmeijan valvomasta alueesta, koska vapautusarmeijan aseistus koostui pääosin käsiaseista. Sekä serbit että vapautusarmeija[2] murhasivat siviilejä. Vapautusarmeija murhasi albaaneja, joita se epäili serbien yhteistyökumppaneiksi. Vapautusarmeijalla oli koulutusleirejä Albaniassa. Varsinaisessa Kosovon sodassa keväällä 1999 vapautusarmeija oli lyöty eikä vaikuttanut merkittävästi Naton Serbian joukkoja vastaan käymiin sotatoimiin.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 vapautusarmeija riisuttiin aseista Kosovon sodan päätteeksi, ja perustettiin Kosovon suojelujoukot (Trupat e Mbrojtjes së Kosovës, TMK), jonka tehtäviin kuului toimia palokuntana ja pelastustehtävissä. Mutta entiset UÇK:n jäsenet syyllistyivät monestikin laittomiin hyökkäyksiin Kosovon serbejä vastaan.

Makedonian UÇK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Ushtria Çlirimtare Kombëtare, "Kansallinen vapautusarmeija", toimi Makedoniassa vuosina 2000–2001 pieni sissiliike, jonka jäsenistä monet olivat Kosovon vapautusarmeijan entisiä jäseniä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin: välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta. Otava 1999. ISBN 951-116-390-6 (UÇK:n toiminnan alkuvaiheesta)
  • Visuri, Pekka: Kosovon sota. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-801-X.
  • Rutanen, Reijo: Serbia - Euroopan sairain mies. Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-869-9.
  • Pirkko K. Koskinen: Kosovon paikka. WSOY, 2000. ISBN 951-0-25227-1.
  • 'Noam Chomsky: Uusi sotilaallinen humanismi. Pystykorvakirja, Like 2000. ISBN 9515787440

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]