Korkea portti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Topkapin pihalle johtava Hallitsijan portti (Bâb-ı Hümâyûn.), joka 1700-luvulle saakka tunnettiin myös Korkeana porttina
1700-luvulla rakennetun virastotalon pihalle johtava Korkea portti (Bab-ı Ali)
Mielenosoitus Korkean portin virastotalon edessä vuonna 1913

Korkea Portti (engl. Sublime Porte, turk. Bâb-ı Ali tai lyhyemmin Portti (engl. Porte)) on Turkin hallituksesta tai sen virastotalosta Osmanien valtakaudella käytetty nimitys.

Nimitys sai alkunsa itämailla ikivanhoista ajoista, myös Bysantin valtakunnassa noudatetusta tavasta, että hallitsija julkisti viralliset päätöksensä ja tuomionsa palatsinsa portilta.[1] Tavan omaksuivat myös Turkin osmanisulttaanit Orhan I:sta lähtien, minkä vuoksi sulttaanin palatsia tai sen pihalle johtavaa porttia alettiin nimittää "Korkeaksi portiksi."[1] Aluksi nimellä tarkoitettiin Brussassa sijainnutta palatsia.[1]Sen jälkeen kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin, nykyisen Istanbulin, nimitystä käytettiin aluksi Topkapın palatsin uloimmalle pihalle johtaneesta portista, joka nykyisin tunnetaan nimellä Hallitsijan portti (turk. Bâb-ı Hümâyûn) .[2][1][3] Myöhemmin 1700-luvulla palatsialueen länsipuolelle, Alemdar Caddesin toiselle puolelle rakennettiin suuri italialaistyylinen virastotalo, johon suurvisiirin virasto ja useat ministeriöt sijoitettiin. Tästä rakennuksesta tai sen pihalle johtaneesta juhlallisesta portista alettiin tämän jälkeen myös käyttää nimitystä Korkea Portti (turk. Bâb-ı Ali)[4]; puhekielessä siitä käytettiin myös nimitystä paša kapusi ("paššan portti").[1][5] Tämä rakennus vahingoittui pahoin tulipalossa vuonna 1911.[5] Nykyisin siinä toimivat Istanbulin maakunnann virastot.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e ”Porten”, Nordisk familjebok, Uggleupplagan, 21. osa (Papua–Posselt), s. 1418–1419. Tukholma: Nordisk Familjeboks förslag aktiebolag, 1915. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
  2. Ayla Albayrak: Istanbul, s. 81. Image, 2009. ISBN 978-952-5678-15-4.
  3. Kysy.fi
  4. a b Rosie Aysliffe ym.: Istanbul, s. 63. Lontoo: Dorling Kindersley, 2014. ISBN 978-1-4093-2925-1.
  5. a b Tietosanakirja, 4. osa (Kaivo–Kulttuurikieli), s. 1295. Otava, 1912. Teoksen verkkoversio.
Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.