Knud Rasmussen
Knud Johan Victor Rasmussen (7. kesäkuuta 1879 – 21. joulukuuta 1933) oli grönlantilainen naparetkeilijä ja antropologi. Häntä pidetään inuittien tutkimuksen ”isänä”. Rasmussen oli ensimmäinen Luoteisväylän koiravaljakolla kulkenut henkilö.[1]
Knud Rasmussen syntyi Ilulissatissa vuonna 1879. Hänen isänsä oli tanskalainen kielitieteilijä ja pappi Christian Rasmussen ja hänen äitinsä Grönlannissa syntynyt Lovice Rasmussen. Knud kasvoi Ilulissatissa ja oppi grönlannin kieltä ja kulttuuria. Hän oppi myös monia sellaisia taitoja, jotka auttoivat häntä myöhemmillä tutkimusmatkoillansa, kuten metsästyskiväärin käyttöä, kajakointia ja koiravaljakoilla ajamista.[2]
Rasmussenit muuttivat vuonna 1891 Tanskaan Kööpenhaminaan. Rasmussen ei sopeutunut kunnolla isoon kaupunkiin, mutta jäi seuraavana vuonna yksin Kööpenhaminaan käymään koulunsa loppuun. Hän valmistui lukioasteelta vuonna 1898.[3] Hän ei ollut kuitenkaan innostusta akateemiseen uraan ja halusi palata Grönlantiin tutkimaan sen ihmisiä ja kulttuuria. Rasmussen oli erityisen kiinnostunut Grönlannin pohjoisimpien osien inughuiteista.[4]
Rasmussen seurasi 1902–1904 Ludvig Mylius-Erichsenin kirjallista Grönlannin-retkikuntaa. Hän tutki 1905 hallituksen lähettämänä poronhoidon mahdollisuuksia Grönlannissa, keräili 1906–1908 Carlsbergin rahaston kustannuksella grönlantilaisia lauluja talvehtien (toisen kerran) inughuitien parissa. Hän kulki 1909 hallituksen toimeksiannosta länsirannikolla ja perusti 1910 Thulen kauppa-aseman. Sen tarkoituksena oli toimia sekä inughuitien tarpeeksi että tulevien tutkimusretkien tukikohtana.[5][6]
Rasmussen teki Thulesta vuosina 1912–1933 useita tutkimusmatkoja. Vuonna 1912 hän ylitti kolmen retkeilijän kanssa Grönlannin mannerjäätikön Thulesta koillisrannikolle. Vuosina 1916–1918 hän puolestaan kartoitti Grönlannin pohjoisrannikolla, ja vuonna 1919 hän kerästi Angmagssalikissa inuitien tarinoita.[7][6]
Rasmussenin viides Thule-tutkimusmatka on hänen tunnetuinsa. Hän pyrki tutkimaan kaikkia arktisen alueen kansoja Grönlannista Beriginlahdelle. Tutkimusmatka kesti lopulta kolme vuotta, 1921–1924. Maaliskuussa 1923 hän lähti Kanadan koillisosasta pitkälle matkalle, ja hän saapui Alaskan Point Barrow’hun 23. toukokuuta 1924. Hän kuvasi matkaansa teoksessa Across Arctic America (1927).[7][6] Rasmussen muita teoksia ovatNye mennesker, Under nordenvindens svøbe ja eskimokielinen lukukirjan Avángarnisalerssârutit.[5]
Seitsemännellä Thule-tutkimusmatkallaan Rasmussen sairastui. Hän kuoli muutamaa kuukautta myöhemmin joulukuussa 1933 Tanskassa.[7]
Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Rasmussenin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.[8]
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Knud Johan Victor Rasmussen, biography by Sam Alley. Minnesota State University.
- ↑ Growing up in Greenland Knud Rasmussens Hus. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Studying in Copenhagen Knud Rasmussens Hus. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
- ↑ The First Expedition to Greenland Knud Rasmussens Hus. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Rasmussen, Knud, Tietosanakirja, osa 7. Tietosanakirja-Osakeyhtiö 1915
- ↑ a b c Knud Rasmussen Encyclopedia Britannica. 3.6.2021. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c The Thule Trading Post and the Thule Expeditions Knud Rasmussens Hus. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
- ↑ EI-FJA Norwegian Air International Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 18.2.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Knud Rasmussen Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Sam Alley: Knud Johan Victor Rasmussen (englanniksi)
- Knud Rasmussen College (englanniksi)
- Industrimuseet Frederiks Værk (tanskaksi)