Kitob
| Kitob | |
|---|---|
 Kitobin keskustaa. Taustalla Zarafshonvuoret. |
|
  Kitob |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Uzbekistan |
| Alue | Qashqadaryon alue |
| Piiri | Kitobin piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunki |
| Väkiluku (2016) | 40 800 |
Kitob (ven. Кита́б, Kitab) on kaupunki ja Kitobin piirin hallinnollinen keskus Qashqadaryon alueella Uzbekistanissa. Se sijaitsee Qashqadaryo- ja Okdaryojokien välisessä Shahrisabzin-Kitobin laaksossa[1] 115 kilometriä alueen pääkaupungista Qarshista koilliseen. Kaupungissa oli 40 800 asukasta vuonna 2016[2].
Kitobin paikalla on sijainnut muinainen Kešin kaupunki, joka mainitaan kiinalaisissa ensimmäisen vuosituhannen lähteissä eri nimillä Samarkandia edeltäneenä Sogdianan pääkaupunkina. Arkeologisten tutkimusten mukaan se oli perustettu 200–100-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Kitobin lähellä sijaitsevat 700–600-luvulla eaa. rakennetun suuren Uzunqirin linnoituksen rauniot, joiden on arveltu olevan Aleksanteri Suuren Keski-Aasian sotaretken yhteydessä mainittu Nautaka.[3]
Arabialaisten maantieteilijöiden mukaan Kešissä oli 900-luvulla raunioitunut linnake ja sisäkaupunki, asuttu esikaupunki sekä siihen liittynyt toinen kaupunki, joka lienee Kitobin eteläpuolella sijaitseva nykyinen Shahrisabz. Sisäkaupungissa ollutta suurmoskeijaa pidettiin Samarkandin jälkeen Sogdianan kauneimpana. 1000–1100-luvulla Keš siirtyi Shahrisabzin paikalle ja entinen kaupunki hylättiin.[3]
Kitob syntyi uudelleen maakuntakeskukseksi 1700-luvulla. Sen kautta kulkee G‘uzorin ja Samarkandin välinen maantie. Kaupungin lähellä on Qarshista haarautuvan sivuradan pääteasema. Kitob on maatalousalueen keskus, jossa on muun muassa puuvilla- ja viiniteollisuutta. Sen lähistöllä sijaitsevat Uzbekistanin tiedeakatemian tähtitieteen instituutin observatorio ja Kitobin geologinen luonnonpuisto.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 4-zhild, s. 619–623. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2002. ISBN 5-89890-060-8.
- ↑ Shaharlar geografiyasi, s. 146. Toshkent: Barkamol fayz media, 2018. ISBN 978-9943-5519-4-7. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Kamaliddinov, Š. S.: Istoritšeskaja geografija južnogo Sogda i Toharistana po arabojazytšnym istotšnikam IX – natšala XIII vv., s. 13–26. Taškent: O‘zbekiston, 1996. ISBN 5-640-02088-1.