Kirkkonummen pappila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirkkonummen pappila
Kyrkslätts prästgård
Sijainti Kirkkonummi
Rakennustyyppi Pappila
Valmistumisvuosi 1838
Rakennuttaja Kirkkonummen seurakunta
Omistaja Kirkkonummen seurakuntayhtymä
Käyttäjä Kirkkonummen ruotsinkielinen seurakunta
Tyylisuunta Empire
Runkorakenne Hirsi
Kerrosluku 2
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkkonummen pappila (ruots. Kyrkslätts prästgård) on pappila Kirkkonummella, Uudellamaalla. Pappilan nykyinen päärakennus on valmistunut 1838. Viimeinen kirkkoherra, joka asui rakennuksessa oli Kirkkonummen ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Lars-Henrik Höglund vuonna 2017. Rakennuksen omistaa Kirkkonummen seurakuntayhtymä.[1]

Vuonna 2021 Kirkkonummen kunta vahvisti pappilan alueen kaavan. Kaavassa pappila todetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkonummen pappila sijaitsee kunnan keskustassa Kirkkonummen kirkon pohjoispuolella vanhan Gesterbyntien varrella. Jo 1500-luvulla Kirkkonummen seurakunta sai nykyisen pappilan alueen kruunulta kirkkoherran asunnoksi. Pappilan maita on rajannut pitkänomainen alue, joka lännessä rajoittuu Finnsbackaan ja idässä Jolkbyhyn ja Gesterbyhyn.[1]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pappilan nykyinen empiretyyliä edustava päärakennus valmistui vuonna 1838. Vuonna 1924 päärakennuksen kellariin rakennettiin arkistotilat arkkitehti Albert Nybergin piirustusten mukaisesti. Pappilan pihamaalla sijaitsee satoja vuosia vanha maakellari ja nuorempi ulkorakennus, jonka katolla on vellikello. Pappilan kivinavetta tien toisella puolen on rakennettu vuonna 1851. Porkkalan miehityksen aikana rakennus toimi elokuva-arkistona. Nykyisin remontoitu navettarakennus on seurakuntien toiminnallisessa käytössä. Navettaa kutsutaan nimellä Lyan.[1]

Remontti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Yle Huvudstadsregionen kertoi, että Kirkkonummen pappilan miltei miljoona euroa maksanut remontti ei korjannut rakennuksen sisäilmaongelmia. Pappila remontoitiin vuosina 2011-2014 tarkoituksena parantaa sisäilmaa rakennuksessa. Vuonna 2017 Kirkkonummen seurakuntayhtymä tilasi tutkimuksen rakennuksen tilasta, jonka mukaan remontti ei ollut auttanut. Tutkimusraportti suositteli, että rakennuksessa ei vietettäisi edes lyhyitä aikoja sisällä. Pappila tarvitsi uuden remontin.[3][4]

Kirkkonummen seurakuntayhtymän perussäännön mukaisesti pappila oli ollut Kirkkonummen ruotsinkielisen seurakunnan käytössä. Seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti irtisanoa kirkkoherran asumisoikeuden 11. syyskuuta 2018. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli vahvisti päätöksen tammikuussa 2019. Uutta remonttia varten asetettiin molempien seurakuntien yhteinen työryhmä syyskuussa 2021.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vårt byggnadsarv - vandring genom Kyrkslätt centrum Kirkkonummen kunta, Kyrkslätts hembygdsförening. Arkistoitu 18.10.2022. Viitattu 18.10.2022.
  2. Kyrkoherdens bostad blir församlingarnas gemensamma lokal Kyrkslätts församlingar. Viitattu 18.10.2022. (ruotsiksi)
  3. a b Prästgård från 1830-talet renoverades för nästan en miljon – nu kan ingen bo där svenska.yle.fi. Viitattu 18.10.2022. (ruotsiksi)
  4. a b Johanna Juupaluoma HS: Kirkkonummen pappilaan tehtiin miljoonaremontti, jossa rakennuksesta tuli asuinkelvoton – ja vielä suurempi korjaus odottaa naapurissa Helsingin Sanomat. 10.3.2018. Viitattu 18.10.2022.