Kimchi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erilaisia kimchejä

Kimchi (kor. 김치, myös gimchi tai kimchee) on kiinankaalista tai muista kasviksista hapatettu korealainen ruokalaji. Tulisuuden ja punaisen värin kimchi saa mausteista, kuten chileistä, sipulista, valkosipulista, retiisistä ja inkivääristä.

Lajit ja ainekset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimchin aineksia

Tunnetuin kimchi on baechu kimchi, tulinen kiinankaalista valmistettu kimchi. Ennen kiinankaalin yleistymistä kimchi tehtiin retikasta.[1]

Soulin kimchimuseon luetteloissa on 187 kimchilajia. Ne on jaoteltu vuodenajan, alueen ja raaka-aineiden mukaan. Eräitä lajeja ovat paloitellusta retikasta tehty kkakdugi; chilin, valkosipulin ja kalakastikkeen kanssa valmistettu kiinankaalikimchi baechu kimchi; kiinankaalista ja retikasta sekä nesteen, viipaloidun omenan ja päärynän kanssa tehty nabak kimchi; nuorista retikanaluista valmistettu yeolmu kimchi; isommista retikoista valmistettu chong gak; sekä kurkuista tehty oi sobag.[2]

Kimchiin käytettävät hapatetut merenelävät, valkosipuli ja suola ostetaan kesällä, chilinpalot varhain syksyllä, ja kiinankaali ja retikka talven ensimmäisinä päivinä. Maalla kasvikset kasvatetaan usein itse.[3] Pohjoisessa kasviksiin lisätään pääsääntöisesti vähemmän suolaa ja enemmän vettä kuin etelässä, missä sekaan laitetaan kaikenlaisia mereneläviä.[2]

Kimchissä on voimakas haju. Sen vuoksi esimerkiksi lentokentillä myydään ilmatiiviisti pakattua kimchiä.[4]

Valmistus, säilöntä ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimchin valmistusta
Perinteisiä kimchiruukkuja

Kimchin valmistuksessa kiinankaali liotetaan suolaliemessä, huuhdellaan ja kuivataan punotun siivilän päällä. Sen jälkeen sitä hierotaan mausteseoksessa, ja se säilötään saviruukkuun. Ruukku kaivetaan maahan olkisäkkiin käärittynä ja sahanpurun peittämänä. Purkin suu jää hiukan maanpinnan yläpuolelle, koska se vajoaa maan jäätyessä.[5]

Kimchintekokausi eli kimjang alkaa Koreassa talven ensimmäisinä päivinä loka–marraskuussa. Perheissä valmistetaan silloin suuria määriä kimchiä, joka säilötään joko saviastioihin maan sisään tai tarkoitukseen varattuun jääkaappiin. Talven kimchit valmistetaan talkootyöllä. Kimjangin aikana sukulaiset ja naapurit kokoontuvat taloon ja auttavat emäntää suuren kimchimäärän valmistamisessa. Kunkin talon emännällä on oma reseptinsä, joka periytyy tyttärille. Kaikille osallistujille jaetaan heti osa talon kimchistä omiin koteihinsa hapattumaan. Kun yhden talon kimchi on valmis, siirrytään seuraavaan taloon.[6]

Talvisin kimchiä syödään valkoisen riisin kanssa. Kevään lähestyessä kimchiä käytetään myös ruokien raaka-aineena, esimerkiksi pataruoissa, suolaisissa lätyissä, keitoissa, munakkaissa tai riisin kanssa paistettuna. Kimchiä käytetään myös pizzoissa ja hampurilaisissa.[4]

Koreassa tuotetaan vuosittain noin 150 000 tonnia kimchiä. Samasta määrästä noin 100 000 tonnia on kiinankaalista valmsitettua kimchiä ja lopun valmistamiseen on käytetty muita kasviksia. Koreassa on noin 600 kimchiä tuottavaa yritystä ja kimchimarkkinoiden arvo on noin 5 triljoonaa wonia (5 miljardia dollaria) vuosittain. Koreassa tuotetun kimchin osuus ulkomaiden kulutuksesta on pieni. Kimchimarkkinoiden arvo ulkomailla on arvioitu olevan noin miljardi dollaria ja tästä summasta noin 10 % on tuotettu Koreassa. Japanin osuus kimchimarkkinoista oli vuonna 2008 noin 700 miljoonaa dollaria, josta Koreassa on tuotettu noin 20 %. Yhdysvaltojen, Taiwanin ja Kiinan markkinoiden arvo on yhteensä noin 100 miljoonaa dollaria. Koreassa tuotetun kimchin osuus Yhdysvaltojen ja Taiwanin markkinoista on 5 % ja 10 %, mutta Kiina tuo Koreasta ja Japanista lähes 95% kimchistään.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimchi on todennäköisesti ollut tärkeä ruokalaji jo maatalouden alkuajoista alkaen. Kimchi ja hapatetut vihannekset muodostivat erityisen tärkeän osan ruokavaliota talvisin, jolloin tuoreita vihanneksia ei ollut saatavilla. Hapatetun kimchin sanotaan säilyttävän tuoreen kasviksen kaikki ravinteet.[8] Hapateut ruokalajit alkoivat yleistyä Koreassa, Kiinassa ja Japanissa 400- ja 600-lukujen välisenä aikana. Kiinalaiset tekstit 400-luvulta luettelevat useita eri säilöttyjä ruokalajeja ja japanilainen puukaiverrus 700-luvulta luettelee eri ruokalajeja, joiden mukana on hapatettu kurkku ja riisileseet. Ruuan hapatuksen voidaan olettaa levinneen Kiinan kautta Koreaan ja sieltä edelleen Japaniin.[9] Ensimmäinen hsitoriallinen kimchistä on kuitenkin Goryo-dynastian aikana eläneen runoilija Lee Kyu-bon (1168–1241) runoudessa.[8]

Nykyisenlaisen kimchin perusosien, eli kiinankaalin, chilin ja jeotgalin käyttö yleistyivät kimchin raaka-aineina kuitenkin vasta 1600-luvulta lähtien. Kiinankaalin viljely yleistyi 1500-luvulla ja chilin uskotaan saapuneen koreaan Japanista Japanin Koreaan suuntautuneiden hyökkäyksien aikaan vuosina 1592–1598. Kimchissä sen käyttö yleistyi jonkin verran myöhemmin, koska sen käyttökelpoisuutta maustamisessa ei heti ymmärretty. Ensimmäinen maininta kiinankaalista ja chilistä kimchissä on teoksesta vuodelta 1766, jossa luetellaan 20 erillaista kimchityyppiä. Toisessa teoksessa vuodelta 1809 neuvotaan, miten jeotgalia käytetään kimchin valmistuksessa. Tapa oli aloitettu 1700-luvun puolivälin paikkeilla.[10]

Kimchin teollinen tuotanto alkoi Vietnamin sodan aikana, kun Etelä-Korean presidentti pyysi yhdysvaltalaisilta apua kimchin toimittamisessa Vietnamissa taisteleville joukoilleen.[4]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soulin kimchimuseo

Entisaikoina säilötty kimchi oli korealaisille vielä elintärkeää, ja dynastianaikainen perhe tarvitsi talvesta selvitäkseen kahdeksan ruukullista kimchiä. Vielä toisen maailmansodan jälkeen jotkin yhtiöt jakoivat kimjang-bonuksia perheille. Nykyisin kimchi on tärkeää perheen yhteenkuuluvuuden tunteen luomisessa ja lasten kasvattamisessa korealaiseen kulttuuriin. Eteläkorealaisperheistä yhä 80 prosenttia viettää kimjangia.[11]

Etelä-Koreassa kimchiä kulutetaan nykyisin vuodessa 18 kilogrammaa.[4] Kimchi on Etelä-Korean kansallisruoka.[1] Kimchi on korealaisille tärkeä itsenäisyyden symboli ja tapa erottautua etenkin mahtavasta läntisestä naapurista Kiinasta.[12] Kimchi on liitetty YK:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.[13][14]

Etelä-Koreassa on herätty suojelemaan maan kansallisruokaa. Kimchiä viedään Etelä-Koreasta muun muassa Japaniin, Kiinaan ja Thaimaahan. Kaikissa näissä maissa valmistetaan ruokalajista myös paikallisia versioita. Japanissa kimchiä valmistetaan käymisen sijaan tuottamalla vastaava maku keinotekoisesti, esimerkiksi lisäämällä sitruuna- tai maitohappoa.[15] Etelä-Korea vetosikin Maailman terveysjärjestön ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön alla toimivaan Codex Alimentarius -toimikuntaan, jotta se loisi kansainvälisen standardin säätelemään kimchi-nimikkeellä myytävien ruokien valmistusta, jotta nimeä voitaisiin käyttää vain perinteiseen tapaan fermentoimalla valmistetuista ruuista. Standardi astui voimaan vuonna 2001.[16]

Gwangju niemimaan eteläkärjessä järjestetään vuosittainen kimchifestivaali.[3]

Ravintoarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimchin ravintoarvot per 100 g[17]
Energiaa 32 kcal
Vettä 88,4 g
Raakavalkuaista 2 g
Rasvaa 0,6 g
Raakakuituja 1,2 g
Tuhkaa 0,5 g
Kalsiumia 45 mg
Fosforia 28 mg
A-vitamiinia 492 IU
B1-vitamiinia 0,03 mg
B2-vitamiinia 0,06 mg
Niasiinia 2,1 mg
C-vitamiinia 21 mg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Niemi-Nikkola 2017, s. 5.
  2. a b Niemi-Nikkola 2017, s. 18.
  3. a b Niemi-Nikkola 2017, s. 11.
  4. a b c d Niemi-Nikkola 2017, s. 6.
  5. Niemi-Nikkola 2017, s. 12.
  6. Niemi-Nikkola 2017, s. 8.
  7. Koehler et al. 2010 s. 54-55
  8. a b Kenneth F.Kiple ja Kriemhild Coneè Ornelas: The Cambridge World History of Food, s. 1188. Cambridge University Press, 2000. ISBN 978-0-511-07413-4. (englanniksi)
  9. Koehler et al. 2010 s. 51-52
  10. Koehler et al. 2010 s. 53-54
  11. Niemi-Nikkola 2017, s. 8–11.
  12. Niemi-Nikkola 2017, s. 28.
  13. Niemi-Nikkola 2017, s. 29.
  14. Kimjang, making and sharing kimchi in the Republic of Korea Intangible Heritage. Unesco. Viitattu 5.10.2017. (englanniksi)
  15. New York Times: Growing Dispute in the Japan-Korea Cabbage Patch [vanhentunut linkki]
  16. Codex Alimentarius: Codex Standard for Kimchi. (Codex Stan 223-2001).
  17. Koehler et al. 2010, s. 50-51

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]