Goryeo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Goryeo-dynastia
고려국
(高麗國)
Kuninkaallinen lippu Kuninkaallinen lippu
lippu joidenkin kuninkaiden käyttämä sinetti.

sijainti
Goryeo vuonna 1389.


Valtiomuoto kuningaskunta

Pääkaupunki Kaesong
Soul (Eteläinen pääkaupunki)
Pjongjang (Läntinen pääkaupunki)
Gyeongju (Itäinen pääkaupunki)

Edeltäjä(t) Yhdistynyt Silla
Hubaekje
Taebong
Balhae

Seuraaja(t) Flag of the king of Joseon.svgJoseon

Goryeo tai Koryŏ (hangul: 고려, hanja: 高麗) oli Korean niemimaata vuosina 918–1392 hallinnut kuningaskunta, jonka perusti kuningas Taejo. Goryeo perustettiin hajoavan yhdistyneen Sillan raunioille vuonna 918 ja se levisi käsittämään suuret osat Korean niemimaasta. Sen kaudella Koreaan alkoi muodostua selvästi muusta Itä-Aasiasta eroava kulttuuriperinne ja länsimaissa käytetty nimi Korea on johdettu Goryeon nimestä. Mongolivaltakunta alisti kuningaskunnan 1200-luvulla ja sen hallitsijasuku mongolilaistui, mutta säilytti muodollisen itsenäisyytensä. Mongolien Kiinaa hallinneen Yuan-dynastian kukistuttua Goryeonkin valta alkoi heiketä ja vuonna 1392 kenraali I Seonggye johti rauhanomaista vallankaappausta, joka johti Koreaa vuoteen 1910 saakka hallinneen Joseon-dynastian perustamiseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goryeota edeltänyt yhdistynyt Silla oli alkanut heikentyä 700-luvun lopulta lähtien valtaistuinriitojen takia ja kaaosta pahensi seuraavan vuosisadan puolella syntyneet kapinaliikkeet. Keskushallinto ei pystynyt kukistamaan kapinallisia, jotka alkoivat perustaa omia valtioitaan. Yksi näistä oli Goryeo, jonka perusti vuonna 918 Wang Geon (kunnianimeltään Taejo). Wang Geon alkoi käyttää dynastista nimeä Goryeo, joka oli muunnelma aiemmin Koreassa sijainneen Goguryeon valtion nimestä.[1] Länsimainen nimitys "Korea" on puolestaan johdettu Goryeosta.[2] Wang Geon soti voitokkaasti Sillasta eronnutta myöhempää Baekjeta vastaan ja valloitti Balhaen eteläosat Liao-dynastian vallattua sen pohjoisosat vuonna 926. Wang Geon pakotti myös Sillan viimeisen kuninkaan lupumaan vallasta vuonna 935. Wang Geonin valta perustui paljolti maanomistajien ja maakunnallisten vaikuttajien tukeen, mutta hänen seuraajansa pyrkivät rajoittamaan heidän valtaansa. Kuningas Gwangjongin vuonna 958 käyttöönottama virkajärjestelmä edellytti Kiinan mallin mukaisesti virkaan valituilta tutkinnon läpäisyä. Kiinasta poiketen tutkinto oli mahdollinen kuitenkin vain syntyperän mukaan. Vaikutteita saatiin kungfutselaisuudesta ja Tang-dynastian hallinnollisesta järjestelmästä.[1]

Džurtšenit ja mongolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mantšujen edeltäjät džurtšenit perustivat Goryeon pohjoispuolella vuonna 1115 Jin-dynastian ja he valtasivat kymmenen vuotta myöhemmin Liao-dynastian ja sittemmin edelleen suutet osat Pohjois-Kiinasta. Jin-dynastia muodosti huomattavan uhan myös Goryeolle ja maiden rajoilla käytiin taisteluja. Sotilaallinen uhka Korean sisäisiin oloihin tämä vaikutti siten, että Goryeon yhteiskunnallinen valta-asema alkoi siirtyä sotilaille. Muutokseen vaikuttivat myös talonpoikien kapinat ja hovin tehottomuus. Kuninkaista tuli vuodesta 1170 sotilashallitusten nukkehallitsijoita. Vuoden 1196 ja 1200-luvun välillä todellista valtaa Goryeossa pitivät käsissään Choe-suku.[1]

Tšingis-kaani oli perustanut Mongolivaltakunnan 1200-luvun alussa ja vuonna 1215 valtasivat Jin-dyanstian ja Pohjois-Kiinan. Pian heidän kohteekseen päätyi myös Korea. Suuri mongoliarmeija hyökkäsi maahan vuonna 1231 ja suurin osa maasta päätyi mongolivallan alle. Goryeon hovin oli kuitenkin onnistunut paeta hyökkääjiä Ganghwan saarelle, josta käsin he johtivat vastarintaa mongoleja vastaan. 30-vuoden taistelujen jälkeen vallankaappaus pisti kuitenkin päätöksen Goryeon vastarinnalle ja valtaan nousseet tekivät sopimuksen mongolien kanssa. Korea säilytti muodollisen itsenäisyytensä, mutta käytännössä siitä tuli mongolien vasallivaltio.[1]

Mongolien Kiinaa hallinneen Yuan-dynastian vaikutus Goryeossa oli suuri. Goryeo joutui esimerkiksi lähettämään omia miehiään mongolien Japaniin tekemien hyökkäysten tueksi, minkä lisäksi sen hallitsijasuku alkoi mongolilaistua. Kruununprinssi ja ajoittain muut hallitsijasuvun nuoret jäsenet velvoitettiin asumaan mongolien hovissa, mikä johti monien mongolien kulttuurillisten piirteiden omaksumiseen. Goryeon hallitsijasuvun jäsenet myös avioituivat usein Yuan-dynastian edustajien kanssa.[1]

Luhistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongolivalta Kiinassa alkoi heikentyä 1300-lun alusta lähtien. Sen syitä olivat esimerkiksi kiinalaiset kapinaliikkeet ja sisäinen valtataistelu. Mongolien lopulta kukistuttua vuonna 1368 Kiinassa nousi valtaan kiinalainen Ming-dynastia. Mongolilaistuneen hallitsijasuvun arvovaltaa alettiin nyt kyseenalaistaa myös Koreassa. Kuningas Gongmin Wang (1350-1371) rajoitti mongoleille myötämielisten virkamiesten ja hallitsijasuvun jäsenten valtaa, mutta hänen seuraajansa tekivät hänen toimistaan tyhjiä heidän pyrkiessään liittoutumaan Kiinasta karkotettujen mongolien myöhemmän Yuan-dynastian kanssa. Yleinen mielipide oli kuitenkin mongoleja vastaan ja kungfutsealaiset virkamiehet halusivat noudattaa Koreassa Ming-dynastian esimerkkiä. He eivät myöskään uskoneet Korean selviytyvän sodasta Kiinaa vastaan. Kenraali I Seonggye oli valittu Kiinaan suuntautuvat sotaretken johtajaksi, mutta periaatteidensa ja joukkojen huoltovaikeuksien takia hän kääntyikin pian takaisin Koreaan, jossa hän vain hieman myöhemmin vuonna 1392 johti rauhanomaista vallankaappausta Goryeo-dynastiaa vastaan perustaen Joseon-dynastian, joka hallitsi maata aina vuoteen 1910 saakka.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannu 1100-luvun Goryeosta.

Korean kulttuuri alkoi muodostua muusta Itä-Aasiasta selvästi omaksi perinteekseen Goryeon valtakaudella. Kungfutsealaisuudella oli voimakas vaikutus etenkin Goryeon poliittisessa elämässä, mutta myös buddhalaisuudella oli oma tärkeä osansa. Tripitaka Koreana on suurimpia buddhalaisia kirjallisia teoksia ja se valmistui Goryeon valtakauden alkupuolella. Korean yläluokka kukoisti Goryeon aikakaudella ja tämä ilmeni myös taiteen kukoistuksena. Erityisen tunnetuksi tuli goryeolainen celadon-keramiikka. Painotus Goryeon-kauden taiteessa oli koristelussa ja hienostuneisuudessa. Goryeolaisen taiteen sanotaan joskus saaneen vaikutteita Song-dynastian Kiinasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Ilmari Vesterinen, Juha Janhunen ja Tauno-Olavi Huotari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 108-112. Gaudeamus Helsinki University Press, 2000. ISBN 978-951-662-797-0.
  2. a b Koryŏ dynasty Encyclopædia Britannica. Viitattu 11.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]