Kim-Vân-Kiêu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kim-Vân-Kiêu (suom. Kimin, Vânin ja Kiêun tarina[1]) tai yksinkertaisemmin Truyện Kiều (Kiêun tarina) on vietnamilaisen Nguyễn Dun kirjoittama eepos 1800-luvulta. Teosta on pidetty yhtenä vietnamilaisen kirjallisuuden merkkiteoksista.

Kirjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nguyễn Du syntyi vuonna 1765. Hän toimi virkamiehenä Vietnamia hallinneen Lê-dynastian alaisuudessa. Lê-dynastia romahti vuonna 1787. Nguyễn Du pyrki ensin auttamaan dynastian jäseniä takaisin valtaan, mutta tässä epäonnistuttuaan hän vetäytyi maaseudulle. Vuonna 1802 Vietnamin hallitsijaksi nousi Nguyễn-dynastian hallitsija Gia Long, joka kutsui Nguyễn Dun hoviinsa.[2] Kungfutselaisten periaatteiden mukaan Nguyễn Dun olisi tullut olla uskollinen Lê-dynastian kuninkaalle, mutta hänen oli kuitenkin taivuttava uuden hallitsijan tahtoon.[3] Sittemmin Nguyễnillä oli useita eri virkoja Nguyễn-dynastian alaisuudessa, joihin kuului vietnamilaisen lähetystön johtaminen vuonna 1813 Kiinan Pekingissä. Kiinassa hän tutustui Ming-dynastian aikaiseen kiinalaiseen tarinaan, jonka hän päätti kääntää vietnamiksi.[2] Lopputulos ei ollut pelkkä käännös, vaan se heijasteli myös kirjoittajansa kokemia ongelmia esimerkiksi perinteisten kungfutselaisten periaatteiden pettämisen pohjalta.[3]

Itse teos sisältää 3 254 säkeistöä[4] ja alkuperäinen teos kirjoitettiin Chữ Nôm -kirjoitusjärjestelmällä[2] runomitalla 6/8. Runomitta oli tuolloin suosittu ja sitä tajusivat niin oppineet kuin maaseudun asukkaatkin.[3] Jokaista kuuden sanan säettä seuraa kahdeksan sanan säe, joissa on keski- ja loppusointuja. Vaikutteita teksti on saanut esimerkiksi vietnamilaisista kansanlauluista ja se yhdistelee myös kansanomaista kieltä klassiseen kieleen.[4]

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan päähenkilö on rikkaaseen perheeseen syntynyt Vương Thúy Kiều. Kiều on oppinut ja kaunis nainen, joka rakastuu Kim Trọng -nimiseen mieheen. Tämän jälkeen Kiềun isä ja veli pidätetään, jolloin Kiềun on alettava prostituoiduksi perheensä pelastaakseen. Tarinassa Kiều kohtaa edelleen uusia vääryyksiä ja julmuuksia huolimatta hänen sinänsä täydellisestä eli kauniista ja lahjakkaasta hahmostaan huolimatta. Päähenkilö on yhteiskunnan uhri, jonka lahjakkuus johtaa vain suurempaan epäonneen. Kiều ei kuitenkaan luovuta ja lopulta asiat ratkeavat Kiềun päätyessä lopulta yhteen Kim Trọngin kanssa. Vaikeuksia kohdattaessa tärkein seikka on sydän ja oikeamieliset pääsevät lopulta vaikeuksien yli.[3]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan on katsottu symboloivan kansakunnan kohtaamia kärsimyksiä ja toimivan eräänlaisena vietnamilaisen sielun peilinä. Toisaalta tarina herätti kritiikkiä esimerkiksi konfutselaisissa ja marxilaisissa piireissä. Sittemmin teos on kuitenkin käännetty useille eri kielille.[1] Vietnamissa teosta pidetään yhtenä kansallisen kirjallisuuden merkkiteoksista.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Marja-Leena Heikkilä Horn ja Jukka O. Miettinen: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit, s. 328. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X.
  2. a b c Nguyen Du Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  3. a b c d Vietnam's Epic National Poem "Truyen Kieu" De Anza College. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  4. a b c Nguyen Dinh Hoa: Love And Sacrifice In Vietnam's National Epic The Washington Post. 4.11.1983. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]