Kyttyräpäästäinen
| Kyttyräpäästäinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Soricomorpha |
| Heimo: | Päästäiset Soricidae |
| Alaheimo: | Supiaiset Crocidurinae |
| Suku: | Scutisorex |
| Laji: | somereni |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Scutisorex somereni |
|
 |
|
Kyttyräpäästäinen eli kilpipäästäinen (Scutisorex somereni) on Afrikassa elävä nisäkäslaji. Sen selkärangan takaosa poikkeaa suuresti muista nisäkkäistä.[2][3]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyttyräpäästäinen kasvaa 12-15 cm pitkäksi ja voi painaa aikuisena jopa 115 grammaa.[2] Sen takimmaisissa selkänikamissa on toisiinsa liittyviä kampamaisia ulokkeita, jotka yhdessä ympäröivän lihaksiston kanssa tuottavat eläimelle hämmästyttävän voiman. Pikkuisesta koostaan huolimatta päästäinen voikin kestää jopa 70 kilon painon päällään.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyttyräpäästäinen elää metsissä Burundissa, Kongon tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ruandassa ja Ugandassa. Sitä on tavattu sekä alankoalueiden metsistä että vuoristopurojen rannoilta.[1]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyttyräpäästäiset syövät monia erilaisia selkärangattomia, mutta pääosa niiden ravinnosta koostuu harvasukasmadoista eli kastemadon sukulaisista.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Cassola, F.: Scutisorex somereni IUCN Red List of Threatened Species. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Natali Anderson: Biologists Find New Species of Enigmatic Hero Shrew in Congo Science News. 2013. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ Crocidurinae Milne-Edwards, 1872 - supiaiset (suomenkielisten nimien lähde) Laji.fi. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ Richard Johnston: Shrew has a spine of godly strength Nature. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ S. Churchfield F. Dieterlen, R. Hutterer, A. Dudu: Feeding ecology of the armored shrew, from the north‐eastern Democratic Republic of Congo (research Gate) Journal of Zoology. 2007. Viitattu 18.1.2020.
|