Killing Joke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Killing Joke
Killing Joke Ilosaarirockissa vuonna 2009.
Killing Joke Ilosaarirockissa vuonna 2009.
Tiedot
Toiminnassa 1978–1996, 2002–
Tyylilaji Post-punk
Uusi aalto
Industrial metal
Goottirock
Kotipaikka Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Laulukieli englanti
Jäsenet

Jeremy ”Jaz” Coleman
Kevin ”Geordie” Walker
Martin ”Youth” Glover
Paul Ferguson
Reza Udhin

Entiset jäsenet

Paul Raven
Ben Calvert
Martin Atkins
Dave Kovacevic
Nick Holywell-Walker
Geoffrey Dugmore
Ted Parsons
Dave "Taif" Ball
Dave Grohl
Troy Gregory

Levy-yhtiö

Candlelight Records
Spinefarm
Cooking Vinyl
Zuma Recordings
Butterfly
Invisible
E.G. Records
Malicious Damage

[www.killingjoke.com Sivusto]

Killing Joke on brittiläinen post-punk-, uusi aalto- ja industrial metal -yhtye, joka perustettiin vuonna 1978. Perustajajäsenet Jeremy ”Jaz” Coleman (laulu, syntetisaattorit ja sovitukset) ja Kevin ”Geordie” Walker (kitara) ovat olleet yhtyeen ainoat pysyvät jäsenet.

Yhtyettä pidetään laajasti yhtenä merkittävimmistä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun post-punk/uusi aalto -ryhmistäkenen mukaan?. Killing Joke vaikutti voimakkaasti yhtyeisiin kuten Nirvana, Ministry, Nine Inch Nails, Big Black, Prong, Metallica, Jane’s Addiction, Soundgarden, Foo Fighters, Econoline Crush, Faith No More ja Korn. Killing Joke vaikutti huomattavasti myös goottirock-suuntaukseen: esimerkiksi ensimmäinen suomalainen goottirockyhtye Musta Paraati nimeää Killing Joken vaikuttajakseenlähde?.

Killing Joken musiikki koostuu tyypillisesti metallisista kitaroista ja raskaista, tanssittavista rytmeistä. Colemanin lavaesiintyminen on ritualistista ja laulu vaihtee puhelaulusta raspiseen ärjyntään, välillä uhkaavaan murinaan ja toisinaan tunteelliseen ja melodiseen ilmaisuun. Synkeät syntetisaattorikuviot ja laajakantoisetkinselvennä, goottilaiset koskettimet ilmenevät vaihtelevilla asteillaselvennä. Koskettimet olivat kantava elementti varsinkin yhtyeen 1980-luvun tuotannossa. Geordie ei koskaan soita kitarasooloja.

Yhtye kehittyi 1970-luvun post-punkista ja dub reggaestaan varhaisen 1980-luvun ”tribaaliseen” proto-industrial metaliin, lisäten enemmän koukkuja ja syntetisaattoreita. Yhtye muuttui nousujohteisen progressiiviseksi 1980-luvun lopulla, jonka jälkeen he alkoivat lisätä tanssimusiikin elementtejä 1990-luvulla.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konserttitallennealbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Nervous System" (1979)
  • "Wardance" (1980)
  • "Change" (1980)
  • "Requiem" (1980)
  • "Follow the Leaders" (1981)
  • "Empire Song" (1982)
  • "Chop-Chop" (1982)
  • "Birds of a Feather" (1982)
  • "Let's All Go (to the Fire Dances)" (1983)
  • "Me of You?" (1983)
  • "Eighties" (1984)
  • "A New Day" (1984)
  • "Love Like Blood" (1985)
  • "Kings and Queens" (1985)
  • "Adorations" (1986)
  • "Sanity" (1986)
  • "America" (1988)
  • "My Love of This Land" (1988)
  • "The Beautiful Dead" (1990)
  • "Money Is Not Our God" (1991)
  • "Change: The Youth Mixes CD" (1992)
  • "Exorcism" (1994)
  • "Millenium" (1994)
  • "Pandemonium" (1994)
  • "Jana" (1995)
  • "Democracy" (1996)
  • "Love Like Blood/Intellect" (1998)
  • "Loose Cannon" (2003)
  • "Seeing Red" (2003)
  • "Hosannas from the Basements of Hell" (2006)
  • "European Super State" (2010)
  • "In Cythera" (2012)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]